Miten olemme kokeneet eMentoroinnin?

 

eMentorointi-kurssi alkaa olla lopuillaan ja jäljellä on enää loppuseminaari. Meitä pyydettiin kertomaan julkisessa eMentorointi-hankkeen blogissa miten me olemme kokeneet eMentoroinnin. Ajattelimme tarkastella tätä kokemusta mentorin sekä aktorin näkökulmasta, sillä kokemus on osapuolille hieman erilainen.

 

Aktori (Elisa):

eMentorointi-hankkeeseen osallistuminen on ollut mielenkiintoista ja antoisaa. Alussa hieman epäröin osallistumiseni kanssa koska minulla oli hyvin kiireinen ja työntäyteinen syksy. Lähdin kuitenkin rohkeasti mukaan sillä minua kiinnosti mentorointi. Kuusi vuotta sitten Yhdysvalloissa au pairina ollessani sain paljon paikallisilta kyselyjä siitä, että onko minulla mentoria kouluasioita varten. Olin tuolloin hakenut yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siinä kuitenkaan onnistumatta ja paikalliset sanoivat, että joku hyvä mentori voisi auttaa minua saamaan tulevaisuuden suunnitelmani kuntoon ja ehkä vähän jelpata alan valinnassa. Muistan ihmetelleeni, että mikä on mentori ja miten se minua edes auttaisi? Tuntematon henkilökö voisi minua jotenkin auttaa?

Vuosien vieriessä mentori-termi on tullut tutummaksi ja kun sähköpostiini kolahti viesti eMentorointi-hankkeesta, ajattelin, että nyt tai ei koskaan! Ensimmäisessä eMentoroinnin “kick off” lähipäivässä tuli jo sellainen olo, että oli oikea päätös lähteä mukaan. Fiilis KAMKin lähipäivässä oli hyvä ja kuunnellessani kaikkien esittelyt itsestään, sain motivaatiota.

Löysin sitten todella hyvän mentorin, joka oli täydellinen klikki. Tämä minulle aikaisemmin tuntematon nainen on ollut tukena ja turvana erittäin stressaavan viimeisen kouluvuoden aikana. Hän on ollut tsemppaamassa kun sitä olen eniten tarvinnut ja toiminut juuri sellaisena palautteenantajana ja maan tasalle palauttajana kuin alunperin halusinkin. Olen saanut vinkkejä opinnäytetyöhön, kuulla mukavia juttuja ja jakanut omia tarinoitani. Olen myös kokenut ahaa-elämyksen eMentoroinnin aikana; tuntematon ihminen voi auttaa ja antaa palautetta puolueettomasti ja rehellisesti, mihin perheenjäsenet eivät yleensä kykene.

 

eMentorointi on ollut mielestäni kevyt lisäkurssi eikä se oikeastaan ole tuntunut koulutyöltä ollenkaan. Mentorointisessiot ovat menneet hyvin ja periaatteessa suunnitelmien mukaan. Aktorina olen saanut mentoriltani juuri ne asiat mitä tavoittelinkin ja mentorointiprosessin oppiminen on ollut hyödyllistä. Uskon, että voin käyttää oppimaani tulevaisuudessa siihen, että minusta itsestäni tulee mentori jollekin aktorille! Kokonaisuudessaan olen kokenut eMentoroinnin positiivisena lisänä opintoihin ja uskon, että mentorointiin liittyvä kehitys jatkuu koko elämän. Tästä kurssista on saatu hyvät eväät tulevaisuutta varten, kiitos siis kaikille!

 

Mentori (Titta):

 

Vuoden 2016 alussa sähköpostiin oli tullut viesti: “Kiinnostaako mentorointi”. Tiesin pintapuolisesti mitä mentorointi tarkoittaa, mutta mitään kokemusta mentorina toimimisesta minulla ei ollut. Aiheena mentorointi kuitenkin kiinnosti sen verran paljon, että laitoin hakemuksen oikeastaan samantien. Ajattelin, että minulla olisi kohtuullisen pitkän koulutus- ja työurani vuoksi varmaankin jotain tarjottavaa. Toisaalta mentorointi olisi minulle kuin pala tilkkutäkkiä, yksi lisäpala täydentämään osaamistani. Ikuisena opiskelijana tavoitteenani on kartuttaa monialaista osaamista, jota voin hyödyntää sekä nykyisessä työssäni, että mahdollisissa tulevissa haasteissa.

Ennen todellisen mentoroinnin alkua opiskelimme mentorointia niin teoriassa kuin käytännössäkin. Käytännön harjoittelu muiden tulevien mentoreiden kanssa oli opettavaista ja mielestäni erittäin tärkeä osa koulutusta. Seuraavaksi teimme aktoreita varten esittelyvideot itsestämme. Tunnelma videon teon jälkeen ja ensimmäisellä yhteisellä tapaamisella aktoreiden kanssa oli varsin jännittävä. Olisiko joku aktori valinnut minut. Aluksi näytti siltä, että minulle ei olisi tulossa aktoria lainkaan, mutta lopulta heitä olikin kaksi!

Käytännössä eMentorointi on ollut erittäin mukavaa, mielenkiintoista ja opettavaista.  Varsin nopeasti huomasin, että olin saanut mentoroitavakseni kaksi erilaista aktoria, niin luonteiltaan kuin mentorointitarpeiltaankin. Molemmat kuitenkin aivan ihania, omanlaisiaan persoonia ja on ollut ilo päästä tutustumaan heihin. Todellisuudessa tämä kuitenkin vaati minulta ymmärrystä: en voinut soveltaa samanlaisia toimintamalleja ja menetelmiä molemmille aktoreille.


Mielestäni sain muodostettua hyvän luottamussuhteen molempien aktoreiden kanssa ja keskustelut sujuivat luontevasti. Käsittelimme monia aiheita ja kävimme läpi varsin henkilökohtaisiakin asioita. Bonuksena oli, että monissa asioissa olin toisen aktorini Elisan kanssa opinnoissa samalla viivalla, joten mentorointi toimi välillä vertaismentorointina ja auttoi myös minua; iloinen ja reipas aktorini innosti ja kannusti minua eteenpäin omissa opinnoissani.

 

Tunnelmat ovat tällä hetkellä jopa hieman haikeat. Sain tutustua kahteen aivan ihanaan aktoriin. Nämä nuoret toivat raikkaan tuulahduksen arkeni keskelle. Tulen varmasti kyselemään heidän kuulumisiaan jatkossakin. Uskallan myös väittää, että mentorointi oli yksi niistä asioista, jotka vaikuttivat siihen, että rohkaistuin hakea uutta uraa työssäni. Varmasti olisin sen tehnyt muutenkin jossain vaiheessa, mutta tämä prosessi lisäsi uskoani siihen, että minulla on varmasti enemmänkin annettavaa yrityksessä. Mentoroinnissa oppimiani asioita pystyn siis varmasti hyödyntämään jatkossakin. Kaiken kaikkiaan mentorointikurssi on erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen. Olen kiitollinen, että sain olla mukana!

Kokemuksiani eMentoroinnista!

Noin vuosi sitten sain KAMK:n alumnitoiminnan kautta tiedotteen alkavasta eMentorointikoulutuksesta. Päätin hakea sinne ja pääsinkin koulutukseen mukaan. eMentorointikoulutus kesti vajaa vuoden, ja se koostui lähiopetuspäivistä, itsenäisestä opiskelusta sekä ryhmä- ja parimentorointiharjoituksista.

Opiskelijoita oli mukana usealta eri alalta ja monista työtehtävistä, mikä toi laajempaa näkökulmaa opiskeluun ja harjoituksiin. Huomasimme sen, että niin opiskelussa kuin työelämässäkin asioita voidaan oppia myös ammattirajojen ulkopuolelta. Esimerkiksi ryhmämentoroinnissa keskustelujemme aiheina olivat työllistyminen, työelämän taidot ja haastaviin tilanteisiin valmistautuminen, jotka ovat tärkeitä sisältöjä riippumatta työpaikasta tai -tehtävästä. Näiden yleisten työelämäasioiden lisäksi ryhmämentoroinnissa käsiteltiin jonkin verran myös henkilökohtaisia ja arkojakin asioita. Tärkeään rooliin ryhmämentoroinnissa nousivat eMentorin käyttämä mentorointimenetelmä, kaikkien etukäteisvalmistautuminen ja aikataulutus.

Kun ryhmämentoroinnit painottuivat laajoihin työelämän ilmiöihin, parimentoroinnissa pystyttiin puolestaan käsittelemään hyvin ammatillisia ja rajattuun ammattialaan liittyviä asioita, mikä oli myös eAktorini toive. Parimentoroinnissa korostuivat ryhmämentorointia joustavampi aikataulutus, yhteinen pohtiminen sekä tilan antaminen kulloinkin tärkeille ja ajankohtaisille asioille.

Minulle eMentorina oli mielenkiintoista havainnoida ryhmä- ja parimentoroinnin eroja. Molemmat ovat käyttökelpoisia tapoja. Se, millaiseksi mentorointi lopulta muodostuu, riippuu niin prosessin tavoitteista kuin työskentelytavoistakin, ja mentorointia voi muokata omalle toimintatavalle sopivaksi. Vaikka eMentorointikoulutukseen sisältyi eri mentorointimenetelmien hallinta, myös omalla persoonalla on merkittävä rooli esimerkiksi siihen, miten suhtautuu tiedon jakamiseen, kenties tuleviin työkavereihin ja siihen, että oppiminen mentorointiprosessissa on molemminpuolista.

Voin tunnustaa, että koulutuksen alussa olin melko hukassa erilaisten digityövälineiden kanssa. Aiemmin olin soittanut vain pari hassua Skype-puhelua ja laittanut WhatsApp-viestejä. Eri digityövälineiden käytön haltuun ottamisessa merkittävä rooli oli muilla eMentoriopiskelijoilla, koska heiltä sain apua aina tarvittaessa. Nyt olen edellä mainittujen digityövälineiden lisäksi käyttänyt mm. Google Doc:sia, tehnyt YouTube -videoita, käyttänyt Swayt:tä raporttien tekemiseen ja kirjoittanut tätä blogia. Ajattelen, että opimme parhaiten, kun alamme vain tehdä jotain meille uutta asiaa.

Mielestäni mentorointi olisi oivallinen lisä perehdyttämiseen, se tukisi työntekijän ammatillista kehittymistä tehokkaammin. Minulle eMentoroinnista on ollut hyötyä verkostoitumisessa (yli ammattirajojen), oman osaamisen jakamisessa ja vuorovaikutustaitojen lisäämisessä. Lisäksi olen saanut nauttia uuden opiskelun ja oppimisen ilosta!


Heidi Arffman / eMentori, Kamk

eMentoroinnista on moneksi -hankeseminaari Kajaanin ammattikorkeakoululla perjantaina 17.3.2017 klo 12–16

Tervetuloa mukaan kuulemaan mentoroinnin digitaalisista mahdollisuuksista ja työelämän muutostrendeistä. Seminaarin järjestää kolmen ammattikorkeakoulun yhteinen ESR-hanke eMentoroinnin kehittäminen ammattikorkeakoulutuksen ja työelämän rajapinnassa. Seminaarissa jaetaan hankkeessa tähän mennessä kerättyjä hyviä eMentorointikäytänteitä. Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumisen.

Seminaarin ohjelma

12.00–12.10 eMentoroinnista on moneksi -hankeseminaarin avaus, Eija Heikkinen, kehitysjohtaja, eMentorointihankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, KAMK

12.10–12.40 Hankkeen ja sen tulosten esittely, Tuula Rajander (KAMK) ja Helena Åkerlund (Centria), hankkeen projektipäälliköt

12.40–13.30 Työelämän muutostrendit, Milma Arola, asiantuntija, Sitra

13.30–14.00 Kahvi ja verkostoitumista

14.00–14.45 eMentorointi osaamisen kehittämisessä, Riitta Helekoski, puheenjohtaja, EMCC Finland

14.45–15.30 Monimuotoinen eMentorointi, Panelisteina mm. lehtori Jarkko Ansamäki, eMentori Eeva-Liisa Kemppainen, eAktori Taija Kinnari ja yliopettaja Irja Leppisaari. Paneelin juontaa eMentori Juha Kärkkäinen.

15.30–15.45 eMentorointi - suuntia tulevaan

Seminaari järjestetään Kajaanin ammattikorkeakoulun Taito 2 –rakennuksen auditoriossa (os. Ketunpolku 4). Seminaaria on mahdollisuus seurata myös internetin välityksellä. Seurantalinkki lähetetään etäosallistujiksi ilmoittautuneille.

Lisätietoa seminaarista antaa projektipäällikkö Tuula Rajander, puh. 044 7101 518, tuula.rajander@aikopa.fi.

Ilmoittaudu seminaariin viimeistään 10.3.2017 osoitteessa: https://urly.fi/Jtr

Linkki seminaariesitteeseen.

Autenttista oppimista tukevan eMentorointikoulutuksen rakentaminen 

Irja Leppisaari ja Helena Åkerlund, Centria-ammattikorkeakoulu

Blogikirjoitus liittyy eMentoroinnin kehittäminen ammattikorkeakoulun ja työelämän rajapinnassa -hankkeen (2015 - 2017) tutkimukseen, jonka tuloksia jaettiin AACE:n E-Learn -konferenssissa Washingtonissa 14 - 16.11.2016. Konferenssin antia tarkastellaan laajemmin blogikirjoituksessa Viisi vinkkiä Washingtonista digioppimisen tukemiseen, joka löytyy Averkon blogista: averko.wordpress.com.

Digitalisaatio haastaa tulevaisuuden eMentorien osaamisen 

Mentorointi tunnistetaan tehokkaana koulutuksesta työelämään siirtymisvaiheen oppimismuotona Koulutuksen digitalisaatio haastaa myös mentorointiosaamisen ja mentorointimenetelmät. Näihin haasteisiin vastataan eMentoroinnin kehittäminen ammattikorkeakoulun ja työelämän rajapinnassa -ESR-hankkeessa (2015 - 2017) luomalla modernia mentorointia hyödyntäviä yhteisöllisiä ja autenttisia oppimistiloja työelämän ja koulutuksen rajapinnoille. Koulutuksessa ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat ja alumnit toimivat mentoreina perustutkinto-opiskelijoille. eMentorointikoulutuksessa käytetään työtapoja, joita halutaan osallistujien käyttävän omassa mentorointi- ja ohjaustyössään. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten kolmen ammattikorkeakoulun kehittämä eMentorointikoulutus alkuvaiheessaan vastaa digiajan autenttisen oppimisen periaatteita (Herrington, Reeves & Oliver 2010) toteuttavaa koulutusta.

Autenttisella oppimisella tulevaisuuden eMentorointivalmiuksia

Autenttisen oppimisen lähestymistapa tukee pedagogisena mallina uudenlaisen mentorointikoulutuksen luomista. Autenttinen oppiminen painottaa yhteisöllistä oppimista ja työelämään kiinteästi sitoutuvia oppimissisältöjä ja -tehtäviä (Teräs 2016). Tämä merkitsee todellisen elämän ja aitojen ammatillisten toimintatilanteiden kanssa yhteensopivia asiantuntijuuden kehittymistä edistäviä työskentelytapoja (Herrington ym. 2010; Leppisaari 2014). Kouluttajan tehtävänä on luoda yhteisöllisiä oppimistiloja, joissa jaetaan asiantuntijuutta ja ratkotaan ongelmia yhdessä osallistujien kesken (Leppisaari 2014). Herrington ym. (2010) määrittelevät autenttisen oppimisen yhdeksän elementin kautta. Laadukasta oppimista tukeva oppimisympäristö mahdollistaa, tarjoaa ja tukee seuraavia tekijöitä:

 

• luo autenttista kontekstia,
• tarjoaa autenttisia tehtäviä ja toimintoja,
• tarjoaa ja luo yhteyttä asiantuntijaosaamiseen,
• tarjoaa monipuolisia näkökulmia,
• edistää yhteisöllistä tiedonrakentelua,
• edistää reflektiota,
• edistää artikulaatiota
• tarjoaa autenttista ohjausta ja
• sisältää autenttisen arvioinnin. 

Näitä yhdeksää elementtiä voidaan käyttää opetuksen tai koulutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen sekä sen itse- ja vertaisarviointiin. Tätä tarkoitusta tukee arviointityökalu (Herrington ym. 2010): http://authenticlearning.info/AuthenticLearning/Evaluation_files/Evaluation_3.pdf.

eMentorointikoulutus 

Hankkeessa tuotetaan ja toteutetaan kolmen ammattikorkeakoulun, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Centria-ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteistyössä 5 opintopisteen laajuinen eMentorointikoulutus ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja alumneille. Koulutuksessa työskennellään Moodle-oppimisympäristössä ja lähikoulutuspäivissä. Lähikoulutuspäivissä kolmen ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmät ovat reaaliaikaisesti ja verkkovälitteisesti Skype for Business -yhteydellä yhteydessä keskenään. Tällä tavoin luodaan virtuaalinen oppimistila, jossa ollaan ikään kuin samassa luokkahuoneessa. Opiskelijatiimit on koulutuksen pilotointivaiheessa muodostettu paikkakuntakohtaisesti. Koulutukseen kuuluu viisi lähitapaamista, itsenäistä ja tiimiopiskelua verkossa välitehtävinä sekä mentorointiharjoittelu. Harjoittelu toteutetaan toimimalla perustutkinto-opiskelijoiden pari- ja ryhmämentoreina ja siinä hyödynnetään digitaalisia välineitä. Perinteisen kasvokkaisen parimentoroinnin lisäksi hankkeessa kokeillaan ryhmämentorointia, johon sisältyy myös vertaismentorointi. Aktoreille eli perustutkinto-opiskelijoille mentorointiprosessiin osallistumisesta muodostuu 2 opintopisteen laajuinen opintosuoritus.



eMentorointikoulutus yhteisenä oppimistilana (suunnitelmavaihe)

Tutkimus

Koulutuksen tulisi heijastaa niitä asioita, joita sen kautta toivotaan jalkautuvan koulutettavien arkeen (Ho, Watkins & Kelly 2001). Tutkimuksessa tarkastellaan, miten tämä tavoite toteutui syksyllä 2015 suunnitellun ja huhtikuussa 2016 aloitetun eMentorointi-koulutuksen alkuvaiheessa. Autenttisen oppimisen yhdeksän elementin toteutumisen tarkastelussa päätutkimusaineistona ovat koulutuksen alkuvaiheen koulutuspäivien opiskelijapalautteet (N=26 ja N=16). Täydentävänä tutkimusaineistona käytetään alkuvaiheen oppimistehtäviä sekä kouluttajien itsearviointikeskusteluja ja yhteistä reflektiota. 

Pedagogisten ratkaisujen kehittävä arviointi voidaan nähdä erityisen merkitykselliseksi, kun koulutuksessa pyritään luomaan uudenlaisia mentoroinnin muotoja ja menetelmiä. Siksi olemme tässä artikkelissamme peilanneet toteuttamaamme pitkäkestoista koulutusta jo sen alkuvaiheessa autenttisen oppimisen kriteereillä. Hankesuunnitelman linjausten mukaisesti eMentorointikoulutuksen vaikuttavuutta vahvistetaan kehittämistutkimuksen avulla ja tarvittavia korjausliikkeitä tehdään jo hankkeen aikana.

Miten eMentorointikoulutus tukee autenttista oppimista?

Seuraavassa nostamme esiin tutkimuksemme pohjalta joitakin keskeisiä näkökulmia autenttisen oppimisen toteutumisesta tässä koulutuksessa. Tarkemmin tuloksista voi lukea tutkimusjulkaisusta (ks. tiedot blogikirjoituksen lopussa).

Tutkimustulokset osoittavat, että eMentorointikoulutuksessa autenttisen oppimisen elementit olivat jo koulutuksen alkuvaiheessa monipuolisesti läsnä ja nivoutuivat toisiinsa eri tavoin. eMentorointikoulutus on käytännönläheistä ja mallintaa tosielämän mentorointitilanteita ja -käytänteitä. Vahvimpina autenttisen oppimisen elementteinä koulutuksen alkuvaiheessa nousevat esiin autenttiset tehtävät ja monipuoliset näkökulmat. eMentoriopiskelijat työskentelevät koulutuksessa pareina tai tiimeinä ja tekevät oppimistehtäviä, joissa he käyttävät mentoroinnissa tarvittavia työtapoja ja digityökaluja. Esimerkiksi välitehtävää 2 (tiiminsisäisen e-mentorointiharjoittelu) ei ollut etukäteen tarkoin määritelty vaan se vaati opiskelijatiimiä määrittelemään sen loppuunsuorittamisen vaiheet: miten he tutustuvat teoriapohjaan, miten he toteuttavat e-mentorointiharjoittelun ja minkälaisen tuotoksen he tekevät raportista. Tiimiläisten omat autenttiset caset tai ongelmat muodostivat tehtävän sisällön. Havaittavissa on, että mentoriopiskelijat innostuivat autenttisten oppimistehtävien äärellä reflektoimaan ja jakamaan osaamistaan.

Tulosten pohjalta eMentorointikoulutus tarjoaa myös monipuolisia näkökulmia käsiteltäviin aiheisiin. Opiskelijapalautteessa pidettiin hyvänä sitä, että kolme ammattikorkeakoulua tekee tiivistä yhteistyötä koulutuksen toteuttamisessa. Oppiminen ammattialojen rajapinnoilla edistää asioihin tutustumista eri näkökulmista ja rikastuttaa oppimista. eMentoriopiskelija harjaannuttaa koulutuksessa taitojaan työskennellä muiden ammattiryhmien edustajien kanssa tuoden omat näkökulmansa yhteiseen monialaiseen keskusteluun. Monipuolisten näkökulmien kartuttamista tukee myös se, että yhdessä opetellaan käyttämään erilaisia digitaalisia työvalineitä mentoroinnissa. Tämä on tärkeää myös siksi, että mentoroinnin foorumit laajentuvat globaaleiksi.

Ohuimpana elementtinä eMentorointikoulutuksen alkuvaiheessa opiskelijapalautteen pohjalta näyttäytyi puolestaan yhteisöllinen tiedonrakentelu. Toisen koulutuspäivän ohjelmassa oli ryhmätehtäviä 2,5 tuntia 5,5 tunnista. Kuitenkin 16,7 % toisen koulutuspäivän palautteen antajista nosti esille, että teoriaa ja luentojen kuuntelemista oli liikaa ja keskustelulle oli liian vähän aikaa: Yhteiseen keskusteluun ja pohdintaan ei ole varattu aikaa, ei paikkakuntien välillä eikä ryhmien välillä paikkakuntakohtaisesti. (TD2/7). Toisaalta opiskelijoiden odotukset näyttävät olevan hyvin erilaisia, kuten seuraava kommentti osoittaa: Ollaan kuitenkin tultu nimenomaan niitä luentoja kuuntelemaan, niin oli vähän inhottava, että niistä piti karsia, että aikataulu pitäisi… (TD2/14). Opiskelijapalautteessa nousi esiin toive Flipped learning -tyylisestä, yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen yhdistävästä toteutuksesta, jossa opiskelijat tutustuvat seuraavan koulutuspäivän aiheeseen ennakkomateriaalin avulla ja pohtivat omaa näkökulmaansa tehtävänantoon, jota sitten koulutuspäivässä työstetään ryhmissä eteenpäin.

eMentorointikoulutuksen alkuvaiheen palautteen pohjalta koulutuksessa toivotaan enemmän yhteisöllistä työskentelyä ja syvällisempää tiedonrakentamista - myös kolmen ammattikorkeakoulun välillä. Tämä on kriittinen kehittämishaaste, sillä eri alojen yhteistyö ja oppimisen yhteisöllisyys voidaan nähdä koulutusmallin erityisinä mahdollisuuksina. eMentorointikoulutusta tulee kehittää opiskelijakeskeisemmäksi soveltaen esim. Flipped learning -mallia. Koulutuksessa kannattaa hyödyntää tehokkaammin kolmen ammattikorkeakoulun opiskelijoista koostuvan monialaisen opiskelijaryhmän osaaminen. Alueellisten tiimien ohella voidaan koulutusmallissa pilotin jälkeen käyttää virtuaalisia kolmenkeskisiä tiimejä.

Pohdintaa

Tulevaisuuden e-mentorointiosaamista edistävän koulutuksen rakentaminen vaatii ajattelu- ja toimintatapojen muutosta opettajakeskeisyydestä oppijakeskeisyyteen uudenlaisia toimintatapoja ja teknologian mahdollisuuksia monipuolisesti hyödyntäen. Koulutusmallin rakentamisessa olisi kyettävä ottamaan opiskelijoiden osittain eriävät toiveet huomioon. Haasteena on herkkyys kuulla tasapuolisesti opiskelijoiden toivomuksia koulutuksen osaamistavoitteiden suunnassa ja reagoida niihin.

Samalla koulutuksessa tulee varmistaa autenttisen oppimisen tasapainoinen suunnittelu. Liiallinen pyrkimys huomioida osallistujien mieltymyksiä pitää heidät mukavuusalueen sisäpuolella eikä rajoja ylittävää osaamisen kehittymistä pääse tapahtumaan (Teräs, 2016). Vastaavasti on tarpeellista, että jokainen opiskelija joutuisi eMentorointikoulutuksen aikana ylittämään rajojaan ja menemään oppimista edistävälle epämukavuusalueelleen, olipa kyse asiantuntijatiedon tai esimerkiksi elämyksellisen ryhmätoiminnan käytöstä. Keskeistä on, että mentorilla on monipuolinen valikoima teoreettisesti perusteltuja ja käytännössä toimivia mielekkäitä malleja ja menetelmiä, joita hän voi käyttää erilaisissa mentorointikonteksteissa ja -tilanteissa. 

Uudenlaisen yhteisöllisen oppimistilan työelämän rajapintaan synnyttävän eMentorointikoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen kolmen korkeakoulun yhteistyönä on kouluttajien yhteinen oppimisprosessi. Parhaimpien autenttisen oppimisen periaatteiden mukaisten ratkaisujen löytyminen vie aikaa ja ne löytyvät koulutukseen kytkeytyvän arviointitutkimuksen avulla.


Lähteet:


Herrington, J., Reeves, T. C., & Oliver, R. 2010. A Guide to authentic learning. New York and London: Routledge.


Ho, A. S. P., Watkins, D., & Kelly, M. 2001. The conceptual change approach to impro­ving teaching and learning: An evaluation of a Hong Kong staff development program­me. Higher Education 42, 143–169.


Leppisaari, I. 2014. Pedagogisella vertaiskehittämisellä avoimia, autenttisia ja yhteisöllisiä oppimisympäristöjä Virtuaaliammattikorkeakouluverkostossa. AMK-lehti. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences, 1/2014.

Teräs, H. 2016. Design Principles of an Authentic Online Professional Development Program for Multicultural Faculty. Acta Universitatis Tamperensis 2131. Tampere: Tampere University Press. 

Tutkimusjulkaisu:


Leppisaari, I. & Åkerlund, H. 2016. Designing eMentoring Training through Authentic Learning Principles at the Interface of Higher Education Studies and Working Life. In Proceedings of E-Learn: World Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education 2016 (pp. 1165-1174). Chesapeake, VA: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE).

MENTORI, AKTORI VAI MOLEMPIA?

Mukava puheensorina täytti luokkahuoneen, kun mentorina saavuin hyvissä ajoin oppitunneille. Aktorit eli mentoroitavat olivat opiskelleet jo tovin eMentoroinnin teemaa omasta näkökulmastaan. He olivat tehneet jo mentoroinnin aikamatkan antiikin Kreikasta suomalaiseen tietoyhteiskuntaan. Ilmapiiri oli odottava, mutta samalla innostunut – siltä se ainakin minun aisteillani koettuna vaikutti. Meillä mentoreilla on takana jo miltei puolen vuoden yhteinen matka mentoroinnin polulla. Eli olihan tätä päivää odotettu – on aika käynnistää tosielämän mentorointiprosessi. Pikkuhiljaa myös kaikki tulevat eMentorit olivat luokassa. Paikalla oli siis molempia – mentoreita ja aktoreita.

Minä eMentorina – JES!

Vielä kaksi vuotta sitten en osannut edes haaveilla opiskelevani eMentoroinnin opintokokonaisuutta. Juuri niitä valmiuksia kuitenkin halusin. Sen tajusin kirjoittaessani opinnäytetyötäni Humakissa – aiheenani ”Mentorointi seurakuntatyöntekijän tukena”. Virtuaalinäkökulma kiinnostaa minua erityisesti sen antamien kansainvälisten mahdollisuuksien vuoksi. Upeaa ajatella esimerkiksi kehitysyhteistyöntekijöiden tai kansainvälisen yrityksen vertaismentorointiryhmää, jonka jäsenet työskentelevät eri maanosissa.


Tarvitaan vain ”mentori, aktori, tietokone ja internetyhteys”, kuten opinnäytetyössäni kirjoitin. Viittaan opinnäytetyössäni myös Leppisaaren ja Tenhusen esiin nostamiin eMentoroinnin haasteisiin, joita voivat olla ”ennakkoasenteet, käyttäjäystävällisen teknologian löytäminen, tietosuoja, perehdyttäminen ja medialukutaito”. Erityisesti edellä mainitut näkökulmat kiinnostavat minua tässä hankkeessa ja koulutuksessa, johon vasta yhteisöpedagogin (YAMK) opinnot MAMK:ssa antoivat minulle mahdollisuuden.

e-Mentorointiprofiilit verkossa

Mentorointiprosessi perustuu asiantuntijuuden ja kokemuksen lisäksi paljolti ihmiskemioiden toimivaan kohtaamiseen. Tämän vuoksi aktoreilla oli mahdollisuus tutustua mentoreihin jo ennen tätä live-kohtaamista. Alkusyksyn aikana mentorikoulutettavat saivat siis haasteekseen luoda eMentoriprofiilin. Ja profiileja syntyi – hyvin erilaisia sellaisia. Tulevat mentoroitavat olivat niitä katselleet valiten oman suosikkimentorinsa.


Ohjaajamme Peltolan Satu oli myös ennakolta pähkäillyt sopivia mentorointipareja. Ja oli niitä ihan kivasti kuulemma löytänytkin. Muttei hän niitä vielä tässä vaiheessa paljastanut – hän antoi aktoreille mahdollisuuden löytää itselleen sopivin mentori. Ja olihan se mielenkiintoista huomata, että jo pelkän lyhyen esittelykierroksen jälkeen osasin veikkailla aktorin, joka tulisi minut valitsemaan. Kyllähän se mentorointiprosessissa olisi ihanteellista, jos ”vakka kokisi löytäneensä kantensa”.

Näin valmistautuivat mentorit

Kesäloma meni mentorointiharjoittelun merkeissä. Tutuiksi tulivat sekä erilaiset menetelmät että digivälineet. Yhdessä eMentoroinnin opiskelijoiden kanssa siis pienryhmissä harjoiteltiin, että olisimme valmiimpia kohtaamaan syksyllä ”oikeat asiakkaamme” eli aktorimme. Kirjoitan ”valmiimpia”, koska mentorina ei oikeastaan ole koskaan valmis, vaan on jatkuvasti päättymättömällä, elinikäisellä oppimispolulla. AnswerGardenilla kokosimme koko koulutusryhmän oppimisia kesän harjoittelusta.

Tutustumista aloiteltiin

Lähipäivän päätarkoituksena oli mentorien ja aktorien ryhmäyttäminen, mentorointiparien valinta sekä alustava pintapuolinen tutustuminen. Jotenkin oli todella helppoa tutustua – ainakin minulle. Ilmapiiri tuntui miellyttävän rennolta, mutta samalla jotenkin voimaannuttavalta. Tutustuimme sekä pienryhminä että pareina. Tutustumisen aikana laadimme myös mottoja ryhmille. Itse voin yhtyä kaikkien pienryhmien mottoihin. Niitä olivat: 1) Mä tiedän et sä lennät, 2) Vierivä mummo ei sammaloidu, 3) Yhdessä eteenpäin, 4) Yhdessä oppien eteenpäin, 5) Etteenpäin on tämäkii, 6) Yhdessä ylitämme itsemme ja 7) Katse eteenpäin ja suupielet ylöspäin. Näillä tunnuslauseilla on hyvä jatkaa matkaa yhdessä!

Onnistunut mentorointisuhde

Päivän aikana huomaan useaan kertaan pohtivani toimivan mentorointisuhteen edellytyksiä ja tunnusmerkkejä. Kävin läpi opinnäytetyöhöni kirjaamiani ajatuksia mentorointisopimuksesta: ”Ennen mentorointiprosessin aloittamista mentorin ja aktorin kannattaa hiukan tutustua joko puhelimessa tai kasvotusten keskustellen. Heti mentorointiprosessin alussa tulee sopia tavoitteista, pelisäännöistä (esim. luottamuksellisuus ja avoimuus), sekä aikataulusta kirjallisella sopimuksella. Mentorointisopimuksessa on hyvä mainita myös sopimuksen osapuolet yhteystietoineen, mahdolliset organisaation tavoitteet mentoroinnille, aktorin tärkeimmät odotukset mentoroinnin alussa, mentorin tärkeimmät odotukset mentoroinnin alussa sekä yhteiset tavoitteet mentoroinnin alussa. Tämän lisäksi on hyvä sopia alustavasti aikataulusta sekä prosessin aikana esiin nostettavista teemoista.” Näitä Mentorointi 4.0 -kirjassa mainittuja elementtejä sisälsi myös tällä kurssilla tekemämme mentorointisopimus.

Rikastuttajina toinen toisillemme

Itse ajattelen, että eMentorointikoulutuksen pienryhmämme, ”Rikastuttajat”, on toiminut monessa mielessä vertaismentorointiryhmänä. Kesän aikana saimme aivan huippuja mentorointikokemuksia harjoittelussamme. Käsittelimme mentorointitapaamisissa todellisia tilanteita niihin ratkaisuja etsien. Saimme kokea monta ”lampun syttymistä” jo tuossa opintojen vaiheessa – esimerkiksi eMentorointiin, ajanhallintaan ja opinnäytetyöprosessiin liittyen. Toivon todella, että aktorini saa käydä mielenkiintoisen oppimismatkan kanssani. Ja mikä mielenkiintoista, mentori voi oppia paljon aktoriltaan. Tätä kutsutaan käänteismentoroinniksi. Odotan siis innolla myös omaa oppimismatkaani.

Opinnollistamisen mahdollisuudet

Päivi Aunon ajatukset opinnollistamisesta olivat hyödyllisiä, vaikka ne eivät varsinaisesti hyödyttäneet omaa mentorointiprosessiamme. Paitsi siltä osin, että aktorin ja mentorin mentorointiprosessi itsessään opinnollistetaan osana eMentoroinnin koulutusta. Mentori pyrkii opinnollistamaan prosessia myös osana ammatillisia opettajaopintojaan sekä opinnäytetyötään. Mutta opinnollistamisen opettelu voi joissakin opiskelijoiden mentorointitilanteissa muodostua jopa mentorointiprosessin keskeisimmäksi osaksi. Tällainen opiskelun vaihe voisi olla vaikkapa AHOToinnin tekemisessä tukeminen.

Innokkaasti suunnitellen

Tutustumisen lisäksi ehdimme miettiä hiukan mentorointiprosessin tavoitteita sekä keskustelun pääteemoja. Pohdimme myös mentorointitapaamisten käytännön järjestelyjä. Päätimme tavata noin kerran kuukaudessa tunnin tai puolentoista ajan. Sovimme myös alustavasti mentorointitapaamisen valmisteluun liittyvistä metodeista ja vastuunjaosta. Ne tietysti tarkentuvat matkan varrella, kuten myös käytettävät digityökalut. Erilaisten digivälineiden käytön harjoitteleminen saa minut todella innostumaan!

Näkemisiin verkossa – ja kenties livenä muuallakin

Sovimme aktorin kanssa seuraavan tapaamisen verkossa – Skypen kautta. Ensimmäisessä verkkotapaamisessa saimme mentorointisuunnitelman laadittua. Skype ja verkko toimivat. OneDrive toimi hyvänä alustana yhteisen dokumentin laatimiselle. Ja valmista tuli! Seuraavan kerran tapaamme livenä jälleen Kouvolassa, mutta varsinaiset mentorointitapaamiset pidämme Skype for Business kokoustilassa. Se tuntuu oivalta työvälineeltä mentorointitilanteiden toteuttamiseen. Sen verran olen sitä jo useassa tilanteessa käyttänyt, että uskallan näin todeta. Viimeisen mentorointitapaamisen vietämme livenä juhlistaen prosessin läpikäymistä!

Tulevaisuutta rakentamassa

Sekä mentorit että aktorit ovat omalta osaltaan mukana rakentamassa ammattikorkeakoulujen tulevaisuutta. Tämän mentorointiharjoittelun aikana saamme tuottaa hankkeelle monenmoista hyödyllistä materiaalia. Tulevaisuutta eMentoroinnin saralla luodaan siis nyt. Tämä koulutus harjoitteluineen antaa tulevaisuuden työkaluja myös koulutettaville. Sitä ainakin minä ja aktorini odotamme. Se, kuinka antoisaksi mentorointisuhde ja -prosessi muodostuu, riippuu paljolti meistä itsestämme. Siksi olemme päättäneet, että tämä on ennen kaikkea aito mentorointisuhde ja vasta toissijaisesti opintoihin kuuluvaa harjoittelua. Rakennamme siis omaa tulevaisuuttamme tosissaan!

Iloisella mielellä kotikoneen äärellä

Kirjoitan tätä blogia iloiten mentorointiprosessin alkamisesta. Prosessin aikana käymme läpi mielenkiintoisia opiskelijoille keskeisiä teemoja, kuten kalenterointi, riittävän hyvä suoritus ja opiskelutekniikka, vahvuuksien tunnistaminen sekä oman ammatin ydinosaamisen sijoittuminen koko alan ydinosaamiskenttään. Aktorini luvalla näitä tässä sopimiamme sisältöjä luettelen. Luottamuksen säilyttämiseksi kysyin hänen suostumuksensa mentorointikeskustelussamme. Mentoroinnin yhteinen matka on alkanut. Prosessi jatkuu verkossa. Kerran kuukaudessa. Ensi kevääseen asti. Yhdessä. Sen jälkeen matka jatkuu edelleen. Erikseen. Mutta nyt saan iloita kotikoneen äärellä – uudesta mentorointisuhteesta!


Katri KatRuska Latokangas
eMentori-opiskelija
Yhteisöpedagogi (YAMK) -opiskelija
Mentorikouluttaja


Lähteitä (oman pohdinnan ja lähipäivähavaintojen lisäksi):
Kupias & Salo 2014. Mentorointi 4.0. Helsinki: Talentum
Latokangas 2015. Metorointi seurakuntatyön tukena: Produktina ”Mentori, aktori vai molempia? Opas seurakuntatyöntekijöille”. Theseus: Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Leppisaari & Tenhunen 2007. e-mentoroinnin mahdollisuudet ja haasteet yritysten henkilöstön kehittämisessä. Artikkeli teoksessa Saari & Varis 2010, Ammatillinen kasvu- Professional Growth.
Hämeenlinna: Tampereen yliopisto, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus.

MENTOROINTIMALLIEN JA -MENETELMIEN HARJOITTELU PIENRYHMISSÄ

Mentorointikoulutuksen välitehtävässä (2) saimme tehtäväksemme harjoitella mentorointimenetelmiä, perehtyä eMentoroinnin toimintatapoihin ja harjoitella digityövälineiden käyttöä mentoroinnissa. Harjoittelu toteutui pienryhmissä, joihin olemme jakautuneet jo mentorointikoulutuksen alkuvaiheessa. 

Harjoitteluprosessin suunnittelu oli ensimmäinen tehtävämme. Valitsimme prosessin alussa mentorointimallit- ja menetelmät sekä digitaaliset välineet, joita käytimme harjoitellessa eMentorointia. Asetimme harjoittelulle tavoitteet ja jaoimme roolit (aktori, mentori, havainnoija). Ryhmän tavoitteet määrittelimme seuraavasti:

• Osaamme käyttää 3D-tekniikkaa sekä palautteen antamista/vastaanottamista eMentoroinnissa sekä osaamme käyttää myös muita eMentorointimenetelmiä (esim. havainnoiva kuuntelu)
• Pystymme hyödyntämään digitaalisia työvälineitä eMentoroinnissa (mm. videopuhelut ja yhteiset työalustat) sekä osaamme tarvittaessa etsiä lisää tietoa digitaalisista työvälineistä, jos valitsemamme työvälineet eivät ole riittäviä
• Moninaisuuden ja osaamisen hyödyntäminen mentorointimenetelmien harjoittelussa ja soveltamisessa sekä tiimin jäsenten poikkialaisuuteen liittyvän asiantuntijuuden ja kokemusten jakaminen harjoittelun aikana

eMentorointia harjoittelimme ennalta sovittujen casejen avulla. Casen kertoi aktorin roolissa toimiva ryhmän jäsen ja aihe liittyi aktorin arki- tai työelämään. Jokainen tiimin jäsen toimi määritellyissä rooleissa harjoitteluprosessin aikana. Harjoittelussa hyödynnettiin poikkialaista asiantuntijuutta sekä ryhmän jäsenten työkokemusta. eMentoroinnin harjoittelu toteutui sekä parimentorointina että vertaismentorointina. Parimentoroinnissa muodostettiin mentori - aktori - pari ja vertaismentorointi toteutui harjoitteluraportin suunnitteluvaiheessa sekä reflektoinnin aikana.   

Mentorointimenetelmien harjoittelun koen tärkeänä osana mentorointikoulutusta. Harjoittelu on lisännyt ymmärrystä mentoroinnista sekä mentorointimalleista ja -menetelmistä. Harjoittelimme pienryhmässä parimentorointia sekä vertaismentorointia. Lisäksi oppimme hyödyntämään digitaalisuutta mentoroinnissa. Käytimme harjoittelun aikana Skypeä, OneDriveä sekä Sway-sovellusta. Viestinnässä hyödynsimme sekä sähköpostia että WhatsApp -sovellusta. Skype mahdollisti videovälitteiset ryhmätilanteet ja reflektoinnin, OneDrive ja Sway- ovellus yhteiskirjoittamisen sekä sähköposti ja WhatsApp yhteydenpidon digitaalisesti. Osa harjoitteluryhmän jäsenistä kirjoittaa lisäksi blogia. Blogin kirjoittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Varayhteytenä harjoitteluun nimettiin WhatsApp. Varayhteyttä ei jouduttu käyttämään harjoittelussa.

 

Sway-sovellus oli meille uusi menetelmä yhteiskirjoittamisen alustaksi. Sway:n monipuolisuus yllätti koko ryhmän ja se koettiin helppokäyttöiseksi. Sway-sovellus vakuutti minut harjoittelun aikana ja tulen hyödyntämään sitä jatkossa opiskeluissani ja mahdollisesti eMentoroinnissa. Skype:n käyttö osoittautui toimivaksi eMentoroinnissa. Pidin tärkeänä, että keskustelujen aikana näimme toisemme ja keskustelu tapahtui ”etänä kasvokkain”. Erityisen tärkeää on, että Skype yhteys toimii hyvin, koska havainnoiva kuuntelu on tärkeä osa mentorointia. Lisäksi kirjoitan blogia, jota tulen hyödyntämään myös mentori - aktori suhteessa. 

      

eMentorointi-harjoittelun vahvuudeksi koin opiskelijoiden poikkialaisuuden. Uskallan väittää, että poikkialaisuuden avulla saimme uusia näkökulmia ja ajatuksia omaan työhömme. Poikkialaisuuden hyödyntämisen on mielestäni tärkeää myös osaamisen ja ammatillisen kehittymisen näkökulmasta.

eMentorointi-hankkeen tavoitteena on tukea valmistuvia ammattikorkeakoulun perustutkinto-opiskelijoita siirtymisessä opinnoista työelämään. Tavoitetta edistetään luomalla toimivia ja vaikuttavia mentorointimalleja. Hankkeessa testataan myös toimintatapaa, jossa YAMK-opiskelija soveltaa työn opinnollistamisen työkaluja ja arvioi niiden sopivuutta opintojen sujuvoittamiseen. Hankkeen tavoitteet on huomioitu harjoittelutehtävässä erityisen hyvin. Pienryhmässä harjoittelimme eri mentorointimenetelmiä ja -malleja hyödyntäen omaa asiantuntijuuttamme ja digitaalisuutta. Reflektoimme toimintaamme ja arvioimme valitsemiamme mentorointimenetelmiä (palaute ja 3D -tekniikka) kriittisesti. Tunnistimme prosessin aikana, että mentoroinnissa havainnoiva kuuntelu on keskeisessä roolissa. Poikkialaisuuden ja moninaisuuden hyödyntäminen koettiin myös tärkeänä.

Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelija, Anu Kuparinen Kajaanin amk:sta

eMentorointihanke Sitran ideakuulutuksen ykkösketjuun 

Toukokuu toi hankkeellemme iloisen yllätyksen: pääsimme mukaan Sitran järjestämän ideakuulutuksen jatkokehittelyyn yhdessä neljän muun hankkeen kanssa peräti 92 hakijan joukosta. Sitran Työelämän taitekohdat -tiimin lisäksi ideoita olivat arvioineet ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat tutkijatohtori Anne Virtanen Jyväskylän yliopistosta ja asiantuntija Hannele Seppälä Arenesta. 

 

Eniten iloitsimme siitä, että mentorointi oli näin nostettu tärkeään rooliin korkeasti koulutettujen työelämävalmiuksien parantamisessa. Tästä viestii se, että viiden jatkokehiteltävän hankkeen joukossa oli lisäksemme kolme muutakin mentorointia tai coachingia koskevaa hanketta. Pääsemme siis kehittelemään tätä tärkeää toimintaa yhdessä kansallisessa verkostossa. Meidän hankkeemme lisäksi tähän mentorointihankeryppääseen tulevat mukaan seuraavat ideat:

 

• Kolmen yamk-opiskelijan Saara Gröhnin, Katja Kaihuan ja Minna Puiston antama idea ”Co-Coaching valmennuksesta apua omien vahvuuksien tunnistamiseen”
• Helsingin yliopiston urapalveluiden Minna-Rosa Kanniaisen antama idea ”Opiskelijoiden ryhmämentorointi”
• Tiia Sorsan antama idea ”PT4Careers – uraohjausta opiskelijoille”, joka on jatkoa Helsingin yliopiston ja LähiTapiolan Hyvä yhteiskunta Master-Class -projektille. Mukana ideassa myös Väki Oy. 

 Valintaraadin perusteluiden mukaan:

 

Edellä mainitut neljää ideaa valitsimme ideakokonaisuutena. Kaikki ideat liittyvät mentorointiin ja opiskelijoiden tukemiseen opinto- ja työuralla. Uskomme, että ohjaus, tuki, mentorointi, frentorointi ja uralla eteenpäin sparrailu tulevat olemaan asioita, joita jokainen työurien monipuolistuessa tarvitsee. Opiskeluaika luo pohjan uralle ja uralla suunnistamiselle. Näissä mentorointiin liittyvissä ideoissa yhdistyy työelämän ja opintojen yhteen tuominen, vertaistuki sekä urasuunnistuksen tuki. Jokaisessa ideassa on omat ainutlaatuiset piirteensä ja uskomme, että parhaat palat yhdistämällä ja malleja laajoille joukoille skaalaamalla voimme saavuttaa tuloksia. (Lähde: Sitran uutiset.)

 

eMentorointihankkeen delegaatio kävi toukokuun lopussa Sitrassa tapaamassa Työelämän taitekohdat -tiimiä. Tapaamisessa pohdittiin, mitä jatkopolkuja ideallemme löytyisi. Elokuussa on vuorossa tapaaminen kaikkien mentorointi-ideoita jättäneiden tahojen kesken ja sen jälkeen toivottavasti pääsemme vauhdilla yhdessä kehittämään mentorointia korkeakoulujen ja työelämän rajapinnassa. 

 

Korkeakoulutettujen työelämävalmiudet ideakooste