Autenttista oppimista tukevan eMentorointikoulutuksen rakentaminen 

Irja Leppisaari ja Helena Åkerlund, Centria-ammattikorkeakoulu

Blogikirjoitus liittyy eMentoroinnin kehittäminen ammattikorkeakoulun ja työelämän rajapinnassa -hankkeen (2015 - 2017) tutkimukseen, jonka tuloksia jaettiin AACE:n E-Learn -konferenssissa Washingtonissa 14 - 16.11.2016. Konferenssin antia tarkastellaan laajemmin blogikirjoituksessa Viisi vinkkiä Washingtonista digioppimisen tukemiseen, joka löytyy Averkon blogista: averko.wordpress.com.

Digitalisaatio haastaa tulevaisuuden eMentorien osaamisen 

Mentorointi tunnistetaan tehokkaana koulutuksesta työelämään siirtymisvaiheen oppimismuotona Koulutuksen digitalisaatio haastaa myös mentorointiosaamisen ja mentorointimenetelmät. Näihin haasteisiin vastataan eMentoroinnin kehittäminen ammattikorkeakoulun ja työelämän rajapinnassa -ESR-hankkeessa (2015 - 2017) luomalla modernia mentorointia hyödyntäviä yhteisöllisiä ja autenttisia oppimistiloja työelämän ja koulutuksen rajapinnoille. Koulutuksessa ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat ja alumnit toimivat mentoreina perustutkinto-opiskelijoille. eMentorointikoulutuksessa käytetään työtapoja, joita halutaan osallistujien käyttävän omassa mentorointi- ja ohjaustyössään. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten kolmen ammattikorkeakoulun kehittämä eMentorointikoulutus alkuvaiheessaan vastaa digiajan autenttisen oppimisen periaatteita (Herrington, Reeves & Oliver 2010) toteuttavaa koulutusta.

Autenttisella oppimisella tulevaisuuden eMentorointivalmiuksia

Autenttisen oppimisen lähestymistapa tukee pedagogisena mallina uudenlaisen mentorointikoulutuksen luomista. Autenttinen oppiminen painottaa yhteisöllistä oppimista ja työelämään kiinteästi sitoutuvia oppimissisältöjä ja -tehtäviä (Teräs 2016). Tämä merkitsee todellisen elämän ja aitojen ammatillisten toimintatilanteiden kanssa yhteensopivia asiantuntijuuden kehittymistä edistäviä työskentelytapoja (Herrington ym. 2010; Leppisaari 2014). Kouluttajan tehtävänä on luoda yhteisöllisiä oppimistiloja, joissa jaetaan asiantuntijuutta ja ratkotaan ongelmia yhdessä osallistujien kesken (Leppisaari 2014). Herrington ym. (2010) määrittelevät autenttisen oppimisen yhdeksän elementin kautta. Laadukasta oppimista tukeva oppimisympäristö mahdollistaa, tarjoaa ja tukee seuraavia tekijöitä:

 

• luo autenttista kontekstia,
• tarjoaa autenttisia tehtäviä ja toimintoja,
• tarjoaa ja luo yhteyttä asiantuntijaosaamiseen,
• tarjoaa monipuolisia näkökulmia,
• edistää yhteisöllistä tiedonrakentelua,
• edistää reflektiota,
• edistää artikulaatiota
• tarjoaa autenttista ohjausta ja
• sisältää autenttisen arvioinnin. 

Näitä yhdeksää elementtiä voidaan käyttää opetuksen tai koulutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen sekä sen itse- ja vertaisarviointiin. Tätä tarkoitusta tukee arviointityökalu (Herrington ym. 2010): http://authenticlearning.info/AuthenticLearning/Evaluation_files/Evaluation_3.pdf.

eMentorointikoulutus 

Hankkeessa tuotetaan ja toteutetaan kolmen ammattikorkeakoulun, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Centria-ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteistyössä 5 opintopisteen laajuinen eMentorointikoulutus ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja alumneille. Koulutuksessa työskennellään Moodle-oppimisympäristössä ja lähikoulutuspäivissä. Lähikoulutuspäivissä kolmen ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmät ovat reaaliaikaisesti ja verkkovälitteisesti Skype for Business -yhteydellä yhteydessä keskenään. Tällä tavoin luodaan virtuaalinen oppimistila, jossa ollaan ikään kuin samassa luokkahuoneessa. Opiskelijatiimit on koulutuksen pilotointivaiheessa muodostettu paikkakuntakohtaisesti. Koulutukseen kuuluu viisi lähitapaamista, itsenäistä ja tiimiopiskelua verkossa välitehtävinä sekä mentorointiharjoittelu. Harjoittelu toteutetaan toimimalla perustutkinto-opiskelijoiden pari- ja ryhmämentoreina ja siinä hyödynnetään digitaalisia välineitä. Perinteisen kasvokkaisen parimentoroinnin lisäksi hankkeessa kokeillaan ryhmämentorointia, johon sisältyy myös vertaismentorointi. Aktoreille eli perustutkinto-opiskelijoille mentorointiprosessiin osallistumisesta muodostuu 2 opintopisteen laajuinen opintosuoritus.



eMentorointikoulutus yhteisenä oppimistilana (suunnitelmavaihe)

Tutkimus

Koulutuksen tulisi heijastaa niitä asioita, joita sen kautta toivotaan jalkautuvan koulutettavien arkeen (Ho, Watkins & Kelly 2001). Tutkimuksessa tarkastellaan, miten tämä tavoite toteutui syksyllä 2015 suunnitellun ja huhtikuussa 2016 aloitetun eMentorointi-koulutuksen alkuvaiheessa. Autenttisen oppimisen yhdeksän elementin toteutumisen tarkastelussa päätutkimusaineistona ovat koulutuksen alkuvaiheen koulutuspäivien opiskelijapalautteet (N=26 ja N=16). Täydentävänä tutkimusaineistona käytetään alkuvaiheen oppimistehtäviä sekä kouluttajien itsearviointikeskusteluja ja yhteistä reflektiota. 

Pedagogisten ratkaisujen kehittävä arviointi voidaan nähdä erityisen merkitykselliseksi, kun koulutuksessa pyritään luomaan uudenlaisia mentoroinnin muotoja ja menetelmiä. Siksi olemme tässä artikkelissamme peilanneet toteuttamaamme pitkäkestoista koulutusta jo sen alkuvaiheessa autenttisen oppimisen kriteereillä. Hankesuunnitelman linjausten mukaisesti eMentorointikoulutuksen vaikuttavuutta vahvistetaan kehittämistutkimuksen avulla ja tarvittavia korjausliikkeitä tehdään jo hankkeen aikana.

Miten eMentorointikoulutus tukee autenttista oppimista?

Seuraavassa nostamme esiin tutkimuksemme pohjalta joitakin keskeisiä näkökulmia autenttisen oppimisen toteutumisesta tässä koulutuksessa. Tarkemmin tuloksista voi lukea tutkimusjulkaisusta (ks. tiedot blogikirjoituksen lopussa).

Tutkimustulokset osoittavat, että eMentorointikoulutuksessa autenttisen oppimisen elementit olivat jo koulutuksen alkuvaiheessa monipuolisesti läsnä ja nivoutuivat toisiinsa eri tavoin. eMentorointikoulutus on käytännönläheistä ja mallintaa tosielämän mentorointitilanteita ja -käytänteitä. Vahvimpina autenttisen oppimisen elementteinä koulutuksen alkuvaiheessa nousevat esiin autenttiset tehtävät ja monipuoliset näkökulmat. eMentoriopiskelijat työskentelevät koulutuksessa pareina tai tiimeinä ja tekevät oppimistehtäviä, joissa he käyttävät mentoroinnissa tarvittavia työtapoja ja digityökaluja. Esimerkiksi välitehtävää 2 (tiiminsisäisen e-mentorointiharjoittelu) ei ollut etukäteen tarkoin määritelty vaan se vaati opiskelijatiimiä määrittelemään sen loppuunsuorittamisen vaiheet: miten he tutustuvat teoriapohjaan, miten he toteuttavat e-mentorointiharjoittelun ja minkälaisen tuotoksen he tekevät raportista. Tiimiläisten omat autenttiset caset tai ongelmat muodostivat tehtävän sisällön. Havaittavissa on, että mentoriopiskelijat innostuivat autenttisten oppimistehtävien äärellä reflektoimaan ja jakamaan osaamistaan.

Tulosten pohjalta eMentorointikoulutus tarjoaa myös monipuolisia näkökulmia käsiteltäviin aiheisiin. Opiskelijapalautteessa pidettiin hyvänä sitä, että kolme ammattikorkeakoulua tekee tiivistä yhteistyötä koulutuksen toteuttamisessa. Oppiminen ammattialojen rajapinnoilla edistää asioihin tutustumista eri näkökulmista ja rikastuttaa oppimista. eMentoriopiskelija harjaannuttaa koulutuksessa taitojaan työskennellä muiden ammattiryhmien edustajien kanssa tuoden omat näkökulmansa yhteiseen monialaiseen keskusteluun. Monipuolisten näkökulmien kartuttamista tukee myös se, että yhdessä opetellaan käyttämään erilaisia digitaalisia työvalineitä mentoroinnissa. Tämä on tärkeää myös siksi, että mentoroinnin foorumit laajentuvat globaaleiksi.

Ohuimpana elementtinä eMentorointikoulutuksen alkuvaiheessa opiskelijapalautteen pohjalta näyttäytyi puolestaan yhteisöllinen tiedonrakentelu. Toisen koulutuspäivän ohjelmassa oli ryhmätehtäviä 2,5 tuntia 5,5 tunnista. Kuitenkin 16,7 % toisen koulutuspäivän palautteen antajista nosti esille, että teoriaa ja luentojen kuuntelemista oli liikaa ja keskustelulle oli liian vähän aikaa: Yhteiseen keskusteluun ja pohdintaan ei ole varattu aikaa, ei paikkakuntien välillä eikä ryhmien välillä paikkakuntakohtaisesti. (TD2/7). Toisaalta opiskelijoiden odotukset näyttävät olevan hyvin erilaisia, kuten seuraava kommentti osoittaa: Ollaan kuitenkin tultu nimenomaan niitä luentoja kuuntelemaan, niin oli vähän inhottava, että niistä piti karsia, että aikataulu pitäisi… (TD2/14). Opiskelijapalautteessa nousi esiin toive Flipped learning -tyylisestä, yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen yhdistävästä toteutuksesta, jossa opiskelijat tutustuvat seuraavan koulutuspäivän aiheeseen ennakkomateriaalin avulla ja pohtivat omaa näkökulmaansa tehtävänantoon, jota sitten koulutuspäivässä työstetään ryhmissä eteenpäin.

eMentorointikoulutuksen alkuvaiheen palautteen pohjalta koulutuksessa toivotaan enemmän yhteisöllistä työskentelyä ja syvällisempää tiedonrakentamista - myös kolmen ammattikorkeakoulun välillä. Tämä on kriittinen kehittämishaaste, sillä eri alojen yhteistyö ja oppimisen yhteisöllisyys voidaan nähdä koulutusmallin erityisinä mahdollisuuksina. eMentorointikoulutusta tulee kehittää opiskelijakeskeisemmäksi soveltaen esim. Flipped learning -mallia. Koulutuksessa kannattaa hyödyntää tehokkaammin kolmen ammattikorkeakoulun opiskelijoista koostuvan monialaisen opiskelijaryhmän osaaminen. Alueellisten tiimien ohella voidaan koulutusmallissa pilotin jälkeen käyttää virtuaalisia kolmenkeskisiä tiimejä.

Pohdintaa

Tulevaisuuden e-mentorointiosaamista edistävän koulutuksen rakentaminen vaatii ajattelu- ja toimintatapojen muutosta opettajakeskeisyydestä oppijakeskeisyyteen uudenlaisia toimintatapoja ja teknologian mahdollisuuksia monipuolisesti hyödyntäen. Koulutusmallin rakentamisessa olisi kyettävä ottamaan opiskelijoiden osittain eriävät toiveet huomioon. Haasteena on herkkyys kuulla tasapuolisesti opiskelijoiden toivomuksia koulutuksen osaamistavoitteiden suunnassa ja reagoida niihin.

Samalla koulutuksessa tulee varmistaa autenttisen oppimisen tasapainoinen suunnittelu. Liiallinen pyrkimys huomioida osallistujien mieltymyksiä pitää heidät mukavuusalueen sisäpuolella eikä rajoja ylittävää osaamisen kehittymistä pääse tapahtumaan (Teräs, 2016). Vastaavasti on tarpeellista, että jokainen opiskelija joutuisi eMentorointikoulutuksen aikana ylittämään rajojaan ja menemään oppimista edistävälle epämukavuusalueelleen, olipa kyse asiantuntijatiedon tai esimerkiksi elämyksellisen ryhmätoiminnan käytöstä. Keskeistä on, että mentorilla on monipuolinen valikoima teoreettisesti perusteltuja ja käytännössä toimivia mielekkäitä malleja ja menetelmiä, joita hän voi käyttää erilaisissa mentorointikonteksteissa ja -tilanteissa. 

Uudenlaisen yhteisöllisen oppimistilan työelämän rajapintaan synnyttävän eMentorointikoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen kolmen korkeakoulun yhteistyönä on kouluttajien yhteinen oppimisprosessi. Parhaimpien autenttisen oppimisen periaatteiden mukaisten ratkaisujen löytyminen vie aikaa ja ne löytyvät koulutukseen kytkeytyvän arviointitutkimuksen avulla.


Lähteet:


Herrington, J., Reeves, T. C., & Oliver, R. 2010. A Guide to authentic learning. New York and London: Routledge.


Ho, A. S. P., Watkins, D., & Kelly, M. 2001. The conceptual change approach to impro­ving teaching and learning: An evaluation of a Hong Kong staff development program­me. Higher Education 42, 143–169.


Leppisaari, I. 2014. Pedagogisella vertaiskehittämisellä avoimia, autenttisia ja yhteisöllisiä oppimisympäristöjä Virtuaaliammattikorkeakouluverkostossa. AMK-lehti. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences, 1/2014.

Teräs, H. 2016. Design Principles of an Authentic Online Professional Development Program for Multicultural Faculty. Acta Universitatis Tamperensis 2131. Tampere: Tampere University Press. 

Tutkimusjulkaisu:


Leppisaari, I. & Åkerlund, H. 2016. Designing eMentoring Training through Authentic Learning Principles at the Interface of Higher Education Studies and Working Life. In Proceedings of E-Learn: World Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education 2016 (pp. 1165-1174). Chesapeake, VA: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE).

MENTORI, AKTORI VAI MOLEMPIA?

Mukava puheensorina täytti luokkahuoneen, kun mentorina saavuin hyvissä ajoin oppitunneille. Aktorit eli mentoroitavat olivat opiskelleet jo tovin eMentoroinnin teemaa omasta näkökulmastaan. He olivat tehneet jo mentoroinnin aikamatkan antiikin Kreikasta suomalaiseen tietoyhteiskuntaan. Ilmapiiri oli odottava, mutta samalla innostunut – siltä se ainakin minun aisteillani koettuna vaikutti. Meillä mentoreilla on takana jo miltei puolen vuoden yhteinen matka mentoroinnin polulla. Eli olihan tätä päivää odotettu – on aika käynnistää tosielämän mentorointiprosessi. Pikkuhiljaa myös kaikki tulevat eMentorit olivat luokassa. Paikalla oli siis molempia – mentoreita ja aktoreita.

Minä eMentorina – JES!

Vielä kaksi vuotta sitten en osannut edes haaveilla opiskelevani eMentoroinnin opintokokonaisuutta. Juuri niitä valmiuksia kuitenkin halusin. Sen tajusin kirjoittaessani opinnäytetyötäni Humakissa – aiheenani ”Mentorointi seurakuntatyöntekijän tukena”. Virtuaalinäkökulma kiinnostaa minua erityisesti sen antamien kansainvälisten mahdollisuuksien vuoksi. Upeaa ajatella esimerkiksi kehitysyhteistyöntekijöiden tai kansainvälisen yrityksen vertaismentorointiryhmää, jonka jäsenet työskentelevät eri maanosissa.


Tarvitaan vain ”mentori, aktori, tietokone ja internetyhteys”, kuten opinnäytetyössäni kirjoitin. Viittaan opinnäytetyössäni myös Leppisaaren ja Tenhusen esiin nostamiin eMentoroinnin haasteisiin, joita voivat olla ”ennakkoasenteet, käyttäjäystävällisen teknologian löytäminen, tietosuoja, perehdyttäminen ja medialukutaito”. Erityisesti edellä mainitut näkökulmat kiinnostavat minua tässä hankkeessa ja koulutuksessa, johon vasta yhteisöpedagogin (YAMK) opinnot MAMK:ssa antoivat minulle mahdollisuuden.

e-Mentorointiprofiilit verkossa

Mentorointiprosessi perustuu asiantuntijuuden ja kokemuksen lisäksi paljolti ihmiskemioiden toimivaan kohtaamiseen. Tämän vuoksi aktoreilla oli mahdollisuus tutustua mentoreihin jo ennen tätä live-kohtaamista. Alkusyksyn aikana mentorikoulutettavat saivat siis haasteekseen luoda eMentoriprofiilin. Ja profiileja syntyi – hyvin erilaisia sellaisia. Tulevat mentoroitavat olivat niitä katselleet valiten oman suosikkimentorinsa.


Ohjaajamme Peltolan Satu oli myös ennakolta pähkäillyt sopivia mentorointipareja. Ja oli niitä ihan kivasti kuulemma löytänytkin. Muttei hän niitä vielä tässä vaiheessa paljastanut – hän antoi aktoreille mahdollisuuden löytää itselleen sopivin mentori. Ja olihan se mielenkiintoista huomata, että jo pelkän lyhyen esittelykierroksen jälkeen osasin veikkailla aktorin, joka tulisi minut valitsemaan. Kyllähän se mentorointiprosessissa olisi ihanteellista, jos ”vakka kokisi löytäneensä kantensa”.

Näin valmistautuivat mentorit

Kesäloma meni mentorointiharjoittelun merkeissä. Tutuiksi tulivat sekä erilaiset menetelmät että digivälineet. Yhdessä eMentoroinnin opiskelijoiden kanssa siis pienryhmissä harjoiteltiin, että olisimme valmiimpia kohtaamaan syksyllä ”oikeat asiakkaamme” eli aktorimme. Kirjoitan ”valmiimpia”, koska mentorina ei oikeastaan ole koskaan valmis, vaan on jatkuvasti päättymättömällä, elinikäisellä oppimispolulla. AnswerGardenilla kokosimme koko koulutusryhmän oppimisia kesän harjoittelusta.

Tutustumista aloiteltiin

Lähipäivän päätarkoituksena oli mentorien ja aktorien ryhmäyttäminen, mentorointiparien valinta sekä alustava pintapuolinen tutustuminen. Jotenkin oli todella helppoa tutustua – ainakin minulle. Ilmapiiri tuntui miellyttävän rennolta, mutta samalla jotenkin voimaannuttavalta. Tutustuimme sekä pienryhminä että pareina. Tutustumisen aikana laadimme myös mottoja ryhmille. Itse voin yhtyä kaikkien pienryhmien mottoihin. Niitä olivat: 1) Mä tiedän et sä lennät, 2) Vierivä mummo ei sammaloidu, 3) Yhdessä eteenpäin, 4) Yhdessä oppien eteenpäin, 5) Etteenpäin on tämäkii, 6) Yhdessä ylitämme itsemme ja 7) Katse eteenpäin ja suupielet ylöspäin. Näillä tunnuslauseilla on hyvä jatkaa matkaa yhdessä!

Onnistunut mentorointisuhde

Päivän aikana huomaan useaan kertaan pohtivani toimivan mentorointisuhteen edellytyksiä ja tunnusmerkkejä. Kävin läpi opinnäytetyöhöni kirjaamiani ajatuksia mentorointisopimuksesta: ”Ennen mentorointiprosessin aloittamista mentorin ja aktorin kannattaa hiukan tutustua joko puhelimessa tai kasvotusten keskustellen. Heti mentorointiprosessin alussa tulee sopia tavoitteista, pelisäännöistä (esim. luottamuksellisuus ja avoimuus), sekä aikataulusta kirjallisella sopimuksella. Mentorointisopimuksessa on hyvä mainita myös sopimuksen osapuolet yhteystietoineen, mahdolliset organisaation tavoitteet mentoroinnille, aktorin tärkeimmät odotukset mentoroinnin alussa, mentorin tärkeimmät odotukset mentoroinnin alussa sekä yhteiset tavoitteet mentoroinnin alussa. Tämän lisäksi on hyvä sopia alustavasti aikataulusta sekä prosessin aikana esiin nostettavista teemoista.” Näitä Mentorointi 4.0 -kirjassa mainittuja elementtejä sisälsi myös tällä kurssilla tekemämme mentorointisopimus.

Rikastuttajina toinen toisillemme

Itse ajattelen, että eMentorointikoulutuksen pienryhmämme, ”Rikastuttajat”, on toiminut monessa mielessä vertaismentorointiryhmänä. Kesän aikana saimme aivan huippuja mentorointikokemuksia harjoittelussamme. Käsittelimme mentorointitapaamisissa todellisia tilanteita niihin ratkaisuja etsien. Saimme kokea monta ”lampun syttymistä” jo tuossa opintojen vaiheessa – esimerkiksi eMentorointiin, ajanhallintaan ja opinnäytetyöprosessiin liittyen. Toivon todella, että aktorini saa käydä mielenkiintoisen oppimismatkan kanssani. Ja mikä mielenkiintoista, mentori voi oppia paljon aktoriltaan. Tätä kutsutaan käänteismentoroinniksi. Odotan siis innolla myös omaa oppimismatkaani.

Opinnollistamisen mahdollisuudet

Päivi Aunon ajatukset opinnollistamisesta olivat hyödyllisiä, vaikka ne eivät varsinaisesti hyödyttäneet omaa mentorointiprosessiamme. Paitsi siltä osin, että aktorin ja mentorin mentorointiprosessi itsessään opinnollistetaan osana eMentoroinnin koulutusta. Mentori pyrkii opinnollistamaan prosessia myös osana ammatillisia opettajaopintojaan sekä opinnäytetyötään. Mutta opinnollistamisen opettelu voi joissakin opiskelijoiden mentorointitilanteissa muodostua jopa mentorointiprosessin keskeisimmäksi osaksi. Tällainen opiskelun vaihe voisi olla vaikkapa AHOToinnin tekemisessä tukeminen.

Innokkaasti suunnitellen

Tutustumisen lisäksi ehdimme miettiä hiukan mentorointiprosessin tavoitteita sekä keskustelun pääteemoja. Pohdimme myös mentorointitapaamisten käytännön järjestelyjä. Päätimme tavata noin kerran kuukaudessa tunnin tai puolentoista ajan. Sovimme myös alustavasti mentorointitapaamisen valmisteluun liittyvistä metodeista ja vastuunjaosta. Ne tietysti tarkentuvat matkan varrella, kuten myös käytettävät digityökalut. Erilaisten digivälineiden käytön harjoitteleminen saa minut todella innostumaan!

Näkemisiin verkossa – ja kenties livenä muuallakin

Sovimme aktorin kanssa seuraavan tapaamisen verkossa – Skypen kautta. Ensimmäisessä verkkotapaamisessa saimme mentorointisuunnitelman laadittua. Skype ja verkko toimivat. OneDrive toimi hyvänä alustana yhteisen dokumentin laatimiselle. Ja valmista tuli! Seuraavan kerran tapaamme livenä jälleen Kouvolassa, mutta varsinaiset mentorointitapaamiset pidämme Skype for Business kokoustilassa. Se tuntuu oivalta työvälineeltä mentorointitilanteiden toteuttamiseen. Sen verran olen sitä jo useassa tilanteessa käyttänyt, että uskallan näin todeta. Viimeisen mentorointitapaamisen vietämme livenä juhlistaen prosessin läpikäymistä!

Tulevaisuutta rakentamassa

Sekä mentorit että aktorit ovat omalta osaltaan mukana rakentamassa ammattikorkeakoulujen tulevaisuutta. Tämän mentorointiharjoittelun aikana saamme tuottaa hankkeelle monenmoista hyödyllistä materiaalia. Tulevaisuutta eMentoroinnin saralla luodaan siis nyt. Tämä koulutus harjoitteluineen antaa tulevaisuuden työkaluja myös koulutettaville. Sitä ainakin minä ja aktorini odotamme. Se, kuinka antoisaksi mentorointisuhde ja -prosessi muodostuu, riippuu paljolti meistä itsestämme. Siksi olemme päättäneet, että tämä on ennen kaikkea aito mentorointisuhde ja vasta toissijaisesti opintoihin kuuluvaa harjoittelua. Rakennamme siis omaa tulevaisuuttamme tosissaan!

Iloisella mielellä kotikoneen äärellä

Kirjoitan tätä blogia iloiten mentorointiprosessin alkamisesta. Prosessin aikana käymme läpi mielenkiintoisia opiskelijoille keskeisiä teemoja, kuten kalenterointi, riittävän hyvä suoritus ja opiskelutekniikka, vahvuuksien tunnistaminen sekä oman ammatin ydinosaamisen sijoittuminen koko alan ydinosaamiskenttään. Aktorini luvalla näitä tässä sopimiamme sisältöjä luettelen. Luottamuksen säilyttämiseksi kysyin hänen suostumuksensa mentorointikeskustelussamme. Mentoroinnin yhteinen matka on alkanut. Prosessi jatkuu verkossa. Kerran kuukaudessa. Ensi kevääseen asti. Yhdessä. Sen jälkeen matka jatkuu edelleen. Erikseen. Mutta nyt saan iloita kotikoneen äärellä – uudesta mentorointisuhteesta!


Katri KatRuska Latokangas
eMentori-opiskelija
Yhteisöpedagogi (YAMK) -opiskelija
Mentorikouluttaja


Lähteitä (oman pohdinnan ja lähipäivähavaintojen lisäksi):
Kupias & Salo 2014. Mentorointi 4.0. Helsinki: Talentum
Latokangas 2015. Metorointi seurakuntatyön tukena: Produktina ”Mentori, aktori vai molempia? Opas seurakuntatyöntekijöille”. Theseus: Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Leppisaari & Tenhunen 2007. e-mentoroinnin mahdollisuudet ja haasteet yritysten henkilöstön kehittämisessä. Artikkeli teoksessa Saari & Varis 2010, Ammatillinen kasvu- Professional Growth.
Hämeenlinna: Tampereen yliopisto, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus.

MENTOROINTIMALLIEN JA -MENETELMIEN HARJOITTELU PIENRYHMISSÄ

Mentorointikoulutuksen välitehtävässä (2) saimme tehtäväksemme harjoitella mentorointimenetelmiä, perehtyä eMentoroinnin toimintatapoihin ja harjoitella digityövälineiden käyttöä mentoroinnissa. Harjoittelu toteutui pienryhmissä, joihin olemme jakautuneet jo mentorointikoulutuksen alkuvaiheessa. 

Harjoitteluprosessin suunnittelu oli ensimmäinen tehtävämme. Valitsimme prosessin alussa mentorointimallit- ja menetelmät sekä digitaaliset välineet, joita käytimme harjoitellessa eMentorointia. Asetimme harjoittelulle tavoitteet ja jaoimme roolit (aktori, mentori, havainnoija). Ryhmän tavoitteet määrittelimme seuraavasti:

• Osaamme käyttää 3D-tekniikkaa sekä palautteen antamista/vastaanottamista eMentoroinnissa sekä osaamme käyttää myös muita eMentorointimenetelmiä (esim. havainnoiva kuuntelu)
• Pystymme hyödyntämään digitaalisia työvälineitä eMentoroinnissa (mm. videopuhelut ja yhteiset työalustat) sekä osaamme tarvittaessa etsiä lisää tietoa digitaalisista työvälineistä, jos valitsemamme työvälineet eivät ole riittäviä
• Moninaisuuden ja osaamisen hyödyntäminen mentorointimenetelmien harjoittelussa ja soveltamisessa sekä tiimin jäsenten poikkialaisuuteen liittyvän asiantuntijuuden ja kokemusten jakaminen harjoittelun aikana

eMentorointia harjoittelimme ennalta sovittujen casejen avulla. Casen kertoi aktorin roolissa toimiva ryhmän jäsen ja aihe liittyi aktorin arki- tai työelämään. Jokainen tiimin jäsen toimi määritellyissä rooleissa harjoitteluprosessin aikana. Harjoittelussa hyödynnettiin poikkialaista asiantuntijuutta sekä ryhmän jäsenten työkokemusta. eMentoroinnin harjoittelu toteutui sekä parimentorointina että vertaismentorointina. Parimentoroinnissa muodostettiin mentori - aktori - pari ja vertaismentorointi toteutui harjoitteluraportin suunnitteluvaiheessa sekä reflektoinnin aikana.   

Mentorointimenetelmien harjoittelun koen tärkeänä osana mentorointikoulutusta. Harjoittelu on lisännyt ymmärrystä mentoroinnista sekä mentorointimalleista ja -menetelmistä. Harjoittelimme pienryhmässä parimentorointia sekä vertaismentorointia. Lisäksi oppimme hyödyntämään digitaalisuutta mentoroinnissa. Käytimme harjoittelun aikana Skypeä, OneDriveä sekä Sway-sovellusta. Viestinnässä hyödynsimme sekä sähköpostia että WhatsApp -sovellusta. Skype mahdollisti videovälitteiset ryhmätilanteet ja reflektoinnin, OneDrive ja Sway- ovellus yhteiskirjoittamisen sekä sähköposti ja WhatsApp yhteydenpidon digitaalisesti. Osa harjoitteluryhmän jäsenistä kirjoittaa lisäksi blogia. Blogin kirjoittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Varayhteytenä harjoitteluun nimettiin WhatsApp. Varayhteyttä ei jouduttu käyttämään harjoittelussa.

 

Sway-sovellus oli meille uusi menetelmä yhteiskirjoittamisen alustaksi. Sway:n monipuolisuus yllätti koko ryhmän ja se koettiin helppokäyttöiseksi. Sway-sovellus vakuutti minut harjoittelun aikana ja tulen hyödyntämään sitä jatkossa opiskeluissani ja mahdollisesti eMentoroinnissa. Skype:n käyttö osoittautui toimivaksi eMentoroinnissa. Pidin tärkeänä, että keskustelujen aikana näimme toisemme ja keskustelu tapahtui ”etänä kasvokkain”. Erityisen tärkeää on, että Skype yhteys toimii hyvin, koska havainnoiva kuuntelu on tärkeä osa mentorointia. Lisäksi kirjoitan blogia, jota tulen hyödyntämään myös mentori - aktori suhteessa. 

      

eMentorointi-harjoittelun vahvuudeksi koin opiskelijoiden poikkialaisuuden. Uskallan väittää, että poikkialaisuuden avulla saimme uusia näkökulmia ja ajatuksia omaan työhömme. Poikkialaisuuden hyödyntämisen on mielestäni tärkeää myös osaamisen ja ammatillisen kehittymisen näkökulmasta.

eMentorointi-hankkeen tavoitteena on tukea valmistuvia ammattikorkeakoulun perustutkinto-opiskelijoita siirtymisessä opinnoista työelämään. Tavoitetta edistetään luomalla toimivia ja vaikuttavia mentorointimalleja. Hankkeessa testataan myös toimintatapaa, jossa YAMK-opiskelija soveltaa työn opinnollistamisen työkaluja ja arvioi niiden sopivuutta opintojen sujuvoittamiseen. Hankkeen tavoitteet on huomioitu harjoittelutehtävässä erityisen hyvin. Pienryhmässä harjoittelimme eri mentorointimenetelmiä ja -malleja hyödyntäen omaa asiantuntijuuttamme ja digitaalisuutta. Reflektoimme toimintaamme ja arvioimme valitsemiamme mentorointimenetelmiä (palaute ja 3D -tekniikka) kriittisesti. Tunnistimme prosessin aikana, että mentoroinnissa havainnoiva kuuntelu on keskeisessä roolissa. Poikkialaisuuden ja moninaisuuden hyödyntäminen koettiin myös tärkeänä.

Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelija, Anu Kuparinen Kajaanin amk:sta

eMentorointihanke Sitran ideakuulutuksen ykkösketjuun 

Toukokuu toi hankkeellemme iloisen yllätyksen: pääsimme mukaan Sitran järjestämän ideakuulutuksen jatkokehittelyyn yhdessä neljän muun hankkeen kanssa peräti 92 hakijan joukosta. Sitran Työelämän taitekohdat -tiimin lisäksi ideoita olivat arvioineet ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat tutkijatohtori Anne Virtanen Jyväskylän yliopistosta ja asiantuntija Hannele Seppälä Arenesta. 

 

Eniten iloitsimme siitä, että mentorointi oli näin nostettu tärkeään rooliin korkeasti koulutettujen työelämävalmiuksien parantamisessa. Tästä viestii se, että viiden jatkokehiteltävän hankkeen joukossa oli lisäksemme kolme muutakin mentorointia tai coachingia koskevaa hanketta. Pääsemme siis kehittelemään tätä tärkeää toimintaa yhdessä kansallisessa verkostossa. Meidän hankkeemme lisäksi tähän mentorointihankeryppääseen tulevat mukaan seuraavat ideat:

 

• Kolmen yamk-opiskelijan Saara Gröhnin, Katja Kaihuan ja Minna Puiston antama idea ”Co-Coaching valmennuksesta apua omien vahvuuksien tunnistamiseen”
• Helsingin yliopiston urapalveluiden Minna-Rosa Kanniaisen antama idea ”Opiskelijoiden ryhmämentorointi”
• Tiia Sorsan antama idea ”PT4Careers – uraohjausta opiskelijoille”, joka on jatkoa Helsingin yliopiston ja LähiTapiolan Hyvä yhteiskunta Master-Class -projektille. Mukana ideassa myös Väki Oy. 

 Valintaraadin perusteluiden mukaan:

 

Edellä mainitut neljää ideaa valitsimme ideakokonaisuutena. Kaikki ideat liittyvät mentorointiin ja opiskelijoiden tukemiseen opinto- ja työuralla. Uskomme, että ohjaus, tuki, mentorointi, frentorointi ja uralla eteenpäin sparrailu tulevat olemaan asioita, joita jokainen työurien monipuolistuessa tarvitsee. Opiskeluaika luo pohjan uralle ja uralla suunnistamiselle. Näissä mentorointiin liittyvissä ideoissa yhdistyy työelämän ja opintojen yhteen tuominen, vertaistuki sekä urasuunnistuksen tuki. Jokaisessa ideassa on omat ainutlaatuiset piirteensä ja uskomme, että parhaat palat yhdistämällä ja malleja laajoille joukoille skaalaamalla voimme saavuttaa tuloksia. (Lähde: Sitran uutiset.)

 

eMentorointihankkeen delegaatio kävi toukokuun lopussa Sitrassa tapaamassa Työelämän taitekohdat -tiimiä. Tapaamisessa pohdittiin, mitä jatkopolkuja ideallemme löytyisi. Elokuussa on vuorossa tapaaminen kaikkien mentorointi-ideoita jättäneiden tahojen kesken ja sen jälkeen toivottavasti pääsemme vauhdilla yhdessä kehittämään mentorointia korkeakoulujen ja työelämän rajapinnassa. 

 

Korkeakoulutettujen työelämävalmiudet ideakooste

 

Ajatuksia ensimmäisen lähipäivän jälkeen

Olen Elina Keränen. Kajaanilainen kliinisen asiantuntijuuden Yamk-opiskelija. Olen opiskellut Kainuun terveydenhuolto-oppilaitoksessa lähihoitajaksi 90-luvulla ja sen jälkeen sairaanhoitajaksi valmistuen Kajaanin ammattikorkeakoulusta vuonna 2000. Molemmat opinnot olivat akuuttihoitotyöpainotteisia. Kutsumus perioperatiiviseen hoitotyöhön syttyi lähihoitajaopintojen aikana. Myötävaikuttamassa olivat osaavat, ammattitaitoiset ja karismaattiset käytännön harjoittelun ohjaajat. Kun ajattelen ajassa taaksepäin, niin tietyllä tavalla he olivat mentoreitani. Mahdollisuus opiskella perioperatiivista hoitotyötä avautui Kajaanin ammattikorkeakoulussa syksyllä 2000. 

Opiskelu on antoisaa. Opiskellessa saa aina uusia ajatuksia ja sitä myötä myös ymmärrys käytännön tilanteissa syntyviin kysymyksiin ja haasteisiin kehittyy. Aseptisen toiminnan merkitys hoitotyössä kutkutti mielenkiintoani, ja vuonna 2010 sain aseptisen toiminnan ja infektioiden torjunnan haasteisiin ymmärrystä infektioiden torjunnan erikoistumisopintojen parissa Oulun ammattikorkeakoulussa.

Elina toi lähipäivään purjeveneen mentoroinnin metaforaksi.

 

Taustaltani olen leikkaussairaanhoitaja, kokemusta on myös tehohoitotyöstä ja sisätautien osastoilta. Tällä hetkellä työskentelen apulaisosastonhoitajan sijaisuudessa leikkaus- ja anestesiaosastolla. Toimin aktiivisesti alan yhdistyksissä, koska yhdistystoiminta tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua, vahvistaa kollegiaalisuutta ja kouluttautua. Olen saanut olla mukana yhdistysten hallitustoiminnassa, mikä on kehittänyt yhteistyötaitoja, verkostoitumista ja taitoa hoitaa yhteisiä asioita. Toinen toistamme tukien ja tietä näyttäen mahdollistuu valtakunnallisten koulutuspäivien syntyminen ja sitä myötä hoitotyön asiantuntijoiden osaamisen kehittyminen. Omalla tavallaan tietynlaista mentorointia sekin.

Mentorointiin olen käsitteenä tutustunut Yamk-opintojen aikana hieman enemmän. Työyhteisössäni osaamisen kehittämisen menetelmäksi on valittu mentorointi. Opinnäytetyössäni lähden johtamaan mentoroinnin käyttöön ottoa. eMentorointi-koulutus herätti heti mielenkiintoni. Odotan koulutukselta saavani vahvistusta mentoroinnin tietoperustaan, mentorointiprosessin hallintaan ja arviointiin sekä mentorointiprosessin ohjaus- ja opetusosaamiseen. Mielenkiinnolla odotan tutustumista uusiin työvälineisiin oppimisessa, mentoroinnissa ja rajapinnoilla toimimisessa. Tavoitteenani on oman mentorointiosaamisen kehittyminen. 

eMentorointi-koulutus alkoi mielenkiinnon herättävällä ryhmätoiminnalla samanaikaisesti kolmessa eri oppilaitoksessa: Kajaanissa, Kokkolassa ja Kouvolassa. Olimme yhteydessä toisiimme videovälitteisesti ja jaoimme kaikki tehtävät toistemme kanssa. Menetelmänä nopea ryhmiin jakaantuminen ja tiimien muodostaminen oli mielestäni onnistunut, keskustelua syntyi kaikissa tiimeissä. Voisi sanoa, että tultiin tutuiksi. Tietynlainen vapaus ja jokaisen kokemuksen arvostaminen tuntuivat vahvasti tunnelmassa. Tehtävien myötä saimme tuntuman toistemme osaamiseen, vahvuuksiin ja tavoitteisiin liittyen mentorointiin ja laajemminkin opiskeluun ja työelämään. Yhdistämällä ajatuksiamme ja näkemyksiämme saimme tiimin näköisen tuotoksen tehtäviin. Jakamalla kolmen ammattikorkeakoulun toimijoiden yhteistyössä tiimien näkemykset saimme yhteiset tavoitteet koulutukselle. Tahdon uskoa, että kaikki osallistuneet saivat aloituskerrasta irti jotain uutta liittyen mentorointiin, eMentoroinnin kehittämiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Toivon meille innostusta kevääseen!

Kajaanin ryhmäläisiä. Kirjoittaja äärimmäisenä oikealla.

Tule osaksi upeaa eMentorijoukkoa!

Haku eMentorointikoulutukseen KAMK:n, Centrian ja KYAMK:n yamk-opiskelijoille ja alumneille avoinna 18.3.2016 saakka

Mentorointi tunnistetaan yhä selvemmin osana johtamista ja esimiestehtäviä; mentoreita ja heidän osaamistaan arvostetaan työelämässä laajalti. Mentorointi tuo uusia näkökulmia työhön ja siinä kehittymiseen. Tarjoamme yamk-opiskelijoille ja alumneille nyt mahdollisuuden kasvattaa omaa johtamisosaamista ja tulla osaksi upeaa mentorijoukkoa!

Etsimme ensisijaisesti henkilöitä:

• joilla on innostusta ja halua kehittää itseään ja jakaa osaamistaan muille
• joilla on mahdollisuus sitoutua koulutukseen kevääseen 2017 asti (huom! mikäli yamk-opiskelija valmistuu ennen ko. ajankohtaa, hän voi jatkaa mentorointikoulutusta alumnina)
• jotka haluavat toteuttaa kahdenkeskisiä ja ryhmätapaamisia aktoreiden (=mentoroitavat) kanssa
• jotka haluavat antaa palautetta koulutuksen aikana ja lopuksi

Koulutus on 5 opintopisteen laajuinen, ja sen voi halutessaan sisällyttää osaksi opintojaan. Koulutukseen sisältyvät lähipäivät järjestetään Kajaanissa, Kokkolassa ja Kouvolassa 12.4.2016, 3.5.2016, 13.9.2016 ja 11.10.2016 klo 12-18. Lisäksi loppuseminaari ja päättöillallinen sovitaan myöhemmin maalis-huhtikuulle 2017.

Opinnoista myönnetään diplomi/osaamismerkki. Koulutus on osallistujille ilmainen.Haku koulutukseen tapahtuu osoitteessa: http://urly.fi/zqd 18.3.2016 mennessä.

Lisätietoja hausta antavat:
projektipäällikkö Tuula Rajander, Kamk, puh. 044 7101 518, tuula.rajander(at)aikopa.fi
projektipäällikkö Helena Åkerlund, Centria, puh. 050 521 0906, Helena.akerlund(at)centria.fi
projektipäällikkö Mari Tynys, Kyamk, puh. 044 702 8464, mari.tynys(at)kyamk.fi
Koulutuksen esite

eMentoroinnin koulutus suunnitteluvaiheessa

Projektiryhmä on työskennellyt viime aikoina tiiviisti eMentorointi-koulutuksen suunnittelun parissa. Koulutuksesta on tulossa mentoreille 5 op:n ja aktoreille 2 op:n laajuinen, kolmen mukana olevan ammattikorkeakoulun yhteistyössä totetuttama. eMentorointi-koulutuksessa ammattikorkeakoulun yamk-opiskelijat ja alumnit toimivat mentoreina perustutkinto-opiskelijoille, aktoreille. eMentorointi tukee työelämävalmiuksien kehittymistä, oman osaamisen ja vahvuuksien löytämistä sekä nykyaikaisiin oppimisen menetelmiin tutustumista.

Koulutus alkaa 12.4.2016, ja aloitamme mentoreiden rekrytoinnin lähiaikoina. Aktorit tulevat mukaan koulutukseen syyskuussa 2016. eMentorointi-koulutus kestää maaliskuulle 2017. Koulutukseen tulee kuulumaan neljä yhteistä lähitapaamista, verkko- ja itsenäistä opiskelua sekä harjoittelu. Koulutuksen aikana tulevat mentorit pääsevät perehtymään mm. mentoroinnin periaatteisiin kuten luottamuksellisuus ja dialogisuus, erilaisiin mentoroinnin malleihin ja muotoihin, pelillisyyteen menetelmänä sekä moninaisuuden johtamiseen. Koulutukseen kuuluvassa harjoittelussa mentoriparit ja -ryhmät toteuttavat käytännössä ja ohjatusti eMentorointia.

Mentoreille koulutus tarjoaa tuoreita näkökulmia tämän päivän opiskelijamaailmasta ja mahdollisuuden oman osaamisen peilaamiseen ja jäsentämiseen. Se tarjoaa uusia työkaluja johtamiseen sekä mahdollistaa verkostojen laajentamisen.  Opinnoista myönnetään diplomi/osaamismerkki.

Koulutuksen jälkeen mentori:

• Omaa valmiuksia toimia mentorina erilaisissa mentorointiprosesseissa.
• Osaa soveltaa mentoroinnin tietoperustaa ja eri menetelmiä.
• Kykenee luomaan luottamuksellisen, toimivan vuorovaikutussuhteen mentoroinnissa.
• Osaa tukea opiskelijan osaamisen kehittymistä digitaalisin mentoroinnin menetelmin.
• Osaa ottaa huomioon moninaisuuden näkökulman mentoroinnissa.
• Osaa hyödyntää mentoroinnissa pelillisiä menetelmiä.
• Osaa kriittisesti arvioida ja reflektoida omaa ja muiden mentorointiosaamista.

Kuvissa projektiryhmä koulutuksen suunnittelutyössä. Suunnittelussa käytimme soveltaen CarpeDiem -menetelmää, jonka pariin meidät oivallisesti ohjasi Eero Nukari JAMK:sta.