Ajatuksia ensimmäisen lähipäivän jälkeen

Olen Elina Keränen. Kajaanilainen kliinisen asiantuntijuuden Yamk-opiskelija. Olen opiskellut Kainuun terveydenhuolto-oppilaitoksessa lähihoitajaksi 90-luvulla ja sen jälkeen sairaanhoitajaksi valmistuen Kajaanin ammattikorkeakoulusta vuonna 2000. Molemmat opinnot olivat akuuttihoitotyöpainotteisia. Kutsumus perioperatiiviseen hoitotyöhön syttyi lähihoitajaopintojen aikana. Myötävaikuttamassa olivat osaavat, ammattitaitoiset ja karismaattiset käytännön harjoittelun ohjaajat. Kun ajattelen ajassa taaksepäin, niin tietyllä tavalla he olivat mentoreitani. Mahdollisuus opiskella perioperatiivista hoitotyötä avautui Kajaanin ammattikorkeakoulussa syksyllä 2000. 

Opiskelu on antoisaa. Opiskellessa saa aina uusia ajatuksia ja sitä myötä myös ymmärrys käytännön tilanteissa syntyviin kysymyksiin ja haasteisiin kehittyy. Aseptisen toiminnan merkitys hoitotyössä kutkutti mielenkiintoani, ja vuonna 2010 sain aseptisen toiminnan ja infektioiden torjunnan haasteisiin ymmärrystä infektioiden torjunnan erikoistumisopintojen parissa Oulun ammattikorkeakoulussa.

Elina toi lähipäivään purjeveneen mentoroinnin metaforaksi.

 

Taustaltani olen leikkaussairaanhoitaja, kokemusta on myös tehohoitotyöstä ja sisätautien osastoilta. Tällä hetkellä työskentelen apulaisosastonhoitajan sijaisuudessa leikkaus- ja anestesiaosastolla. Toimin aktiivisesti alan yhdistyksissä, koska yhdistystoiminta tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua, vahvistaa kollegiaalisuutta ja kouluttautua. Olen saanut olla mukana yhdistysten hallitustoiminnassa, mikä on kehittänyt yhteistyötaitoja, verkostoitumista ja taitoa hoitaa yhteisiä asioita. Toinen toistamme tukien ja tietä näyttäen mahdollistuu valtakunnallisten koulutuspäivien syntyminen ja sitä myötä hoitotyön asiantuntijoiden osaamisen kehittyminen. Omalla tavallaan tietynlaista mentorointia sekin.

Mentorointiin olen käsitteenä tutustunut Yamk-opintojen aikana hieman enemmän. Työyhteisössäni osaamisen kehittämisen menetelmäksi on valittu mentorointi. Opinnäytetyössäni lähden johtamaan mentoroinnin käyttöön ottoa. eMentorointi-koulutus herätti heti mielenkiintoni. Odotan koulutukselta saavani vahvistusta mentoroinnin tietoperustaan, mentorointiprosessin hallintaan ja arviointiin sekä mentorointiprosessin ohjaus- ja opetusosaamiseen. Mielenkiinnolla odotan tutustumista uusiin työvälineisiin oppimisessa, mentoroinnissa ja rajapinnoilla toimimisessa. Tavoitteenani on oman mentorointiosaamisen kehittyminen. 

eMentorointi-koulutus alkoi mielenkiinnon herättävällä ryhmätoiminnalla samanaikaisesti kolmessa eri oppilaitoksessa: Kajaanissa, Kokkolassa ja Kouvolassa. Olimme yhteydessä toisiimme videovälitteisesti ja jaoimme kaikki tehtävät toistemme kanssa. Menetelmänä nopea ryhmiin jakaantuminen ja tiimien muodostaminen oli mielestäni onnistunut, keskustelua syntyi kaikissa tiimeissä. Voisi sanoa, että tultiin tutuiksi. Tietynlainen vapaus ja jokaisen kokemuksen arvostaminen tuntuivat vahvasti tunnelmassa. Tehtävien myötä saimme tuntuman toistemme osaamiseen, vahvuuksiin ja tavoitteisiin liittyen mentorointiin ja laajemminkin opiskeluun ja työelämään. Yhdistämällä ajatuksiamme ja näkemyksiämme saimme tiimin näköisen tuotoksen tehtäviin. Jakamalla kolmen ammattikorkeakoulun toimijoiden yhteistyössä tiimien näkemykset saimme yhteiset tavoitteet koulutukselle. Tahdon uskoa, että kaikki osallistuneet saivat aloituskerrasta irti jotain uutta liittyen mentorointiin, eMentoroinnin kehittämiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Toivon meille innostusta kevääseen!

Kajaanin ryhmäläisiä. Kirjoittaja äärimmäisenä oikealla.