Autenttista oppimista tukevan eMentorointikoulutuksen rakentaminen 

Irja Leppisaari ja Helena Åkerlund, Centria-ammattikorkeakoulu

Blogikirjoitus liittyy eMentoroinnin kehittäminen ammattikorkeakoulun ja työelämän rajapinnassa -hankkeen (2015 - 2017) tutkimukseen, jonka tuloksia jaettiin AACE:n E-Learn -konferenssissa Washingtonissa 14 - 16.11.2016. Konferenssin antia tarkastellaan laajemmin blogikirjoituksessa Viisi vinkkiä Washingtonista digioppimisen tukemiseen, joka löytyy Averkon blogista: averko.wordpress.com.

Digitalisaatio haastaa tulevaisuuden eMentorien osaamisen 

Mentorointi tunnistetaan tehokkaana koulutuksesta työelämään siirtymisvaiheen oppimismuotona Koulutuksen digitalisaatio haastaa myös mentorointiosaamisen ja mentorointimenetelmät. Näihin haasteisiin vastataan eMentoroinnin kehittäminen ammattikorkeakoulun ja työelämän rajapinnassa -ESR-hankkeessa (2015 - 2017) luomalla modernia mentorointia hyödyntäviä yhteisöllisiä ja autenttisia oppimistiloja työelämän ja koulutuksen rajapinnoille. Koulutuksessa ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat ja alumnit toimivat mentoreina perustutkinto-opiskelijoille. eMentorointikoulutuksessa käytetään työtapoja, joita halutaan osallistujien käyttävän omassa mentorointi- ja ohjaustyössään. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten kolmen ammattikorkeakoulun kehittämä eMentorointikoulutus alkuvaiheessaan vastaa digiajan autenttisen oppimisen periaatteita (Herrington, Reeves & Oliver 2010) toteuttavaa koulutusta.

Autenttisella oppimisella tulevaisuuden eMentorointivalmiuksia

Autenttisen oppimisen lähestymistapa tukee pedagogisena mallina uudenlaisen mentorointikoulutuksen luomista. Autenttinen oppiminen painottaa yhteisöllistä oppimista ja työelämään kiinteästi sitoutuvia oppimissisältöjä ja -tehtäviä (Teräs 2016). Tämä merkitsee todellisen elämän ja aitojen ammatillisten toimintatilanteiden kanssa yhteensopivia asiantuntijuuden kehittymistä edistäviä työskentelytapoja (Herrington ym. 2010; Leppisaari 2014). Kouluttajan tehtävänä on luoda yhteisöllisiä oppimistiloja, joissa jaetaan asiantuntijuutta ja ratkotaan ongelmia yhdessä osallistujien kesken (Leppisaari 2014). Herrington ym. (2010) määrittelevät autenttisen oppimisen yhdeksän elementin kautta. Laadukasta oppimista tukeva oppimisympäristö mahdollistaa, tarjoaa ja tukee seuraavia tekijöitä:

 

• luo autenttista kontekstia,
• tarjoaa autenttisia tehtäviä ja toimintoja,
• tarjoaa ja luo yhteyttä asiantuntijaosaamiseen,
• tarjoaa monipuolisia näkökulmia,
• edistää yhteisöllistä tiedonrakentelua,
• edistää reflektiota,
• edistää artikulaatiota
• tarjoaa autenttista ohjausta ja
• sisältää autenttisen arvioinnin. 

Näitä yhdeksää elementtiä voidaan käyttää opetuksen tai koulutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen sekä sen itse- ja vertaisarviointiin. Tätä tarkoitusta tukee arviointityökalu (Herrington ym. 2010): http://authenticlearning.info/AuthenticLearning/Evaluation_files/Evaluation_3.pdf.

eMentorointikoulutus 

Hankkeessa tuotetaan ja toteutetaan kolmen ammattikorkeakoulun, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Centria-ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteistyössä 5 opintopisteen laajuinen eMentorointikoulutus ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja alumneille. Koulutuksessa työskennellään Moodle-oppimisympäristössä ja lähikoulutuspäivissä. Lähikoulutuspäivissä kolmen ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmät ovat reaaliaikaisesti ja verkkovälitteisesti Skype for Business -yhteydellä yhteydessä keskenään. Tällä tavoin luodaan virtuaalinen oppimistila, jossa ollaan ikään kuin samassa luokkahuoneessa. Opiskelijatiimit on koulutuksen pilotointivaiheessa muodostettu paikkakuntakohtaisesti. Koulutukseen kuuluu viisi lähitapaamista, itsenäistä ja tiimiopiskelua verkossa välitehtävinä sekä mentorointiharjoittelu. Harjoittelu toteutetaan toimimalla perustutkinto-opiskelijoiden pari- ja ryhmämentoreina ja siinä hyödynnetään digitaalisia välineitä. Perinteisen kasvokkaisen parimentoroinnin lisäksi hankkeessa kokeillaan ryhmämentorointia, johon sisältyy myös vertaismentorointi. Aktoreille eli perustutkinto-opiskelijoille mentorointiprosessiin osallistumisesta muodostuu 2 opintopisteen laajuinen opintosuoritus.



eMentorointikoulutus yhteisenä oppimistilana (suunnitelmavaihe)

Tutkimus

Koulutuksen tulisi heijastaa niitä asioita, joita sen kautta toivotaan jalkautuvan koulutettavien arkeen (Ho, Watkins & Kelly 2001). Tutkimuksessa tarkastellaan, miten tämä tavoite toteutui syksyllä 2015 suunnitellun ja huhtikuussa 2016 aloitetun eMentorointi-koulutuksen alkuvaiheessa. Autenttisen oppimisen yhdeksän elementin toteutumisen tarkastelussa päätutkimusaineistona ovat koulutuksen alkuvaiheen koulutuspäivien opiskelijapalautteet (N=26 ja N=16). Täydentävänä tutkimusaineistona käytetään alkuvaiheen oppimistehtäviä sekä kouluttajien itsearviointikeskusteluja ja yhteistä reflektiota. 

Pedagogisten ratkaisujen kehittävä arviointi voidaan nähdä erityisen merkitykselliseksi, kun koulutuksessa pyritään luomaan uudenlaisia mentoroinnin muotoja ja menetelmiä. Siksi olemme tässä artikkelissamme peilanneet toteuttamaamme pitkäkestoista koulutusta jo sen alkuvaiheessa autenttisen oppimisen kriteereillä. Hankesuunnitelman linjausten mukaisesti eMentorointikoulutuksen vaikuttavuutta vahvistetaan kehittämistutkimuksen avulla ja tarvittavia korjausliikkeitä tehdään jo hankkeen aikana.

Miten eMentorointikoulutus tukee autenttista oppimista?

Seuraavassa nostamme esiin tutkimuksemme pohjalta joitakin keskeisiä näkökulmia autenttisen oppimisen toteutumisesta tässä koulutuksessa. Tarkemmin tuloksista voi lukea tutkimusjulkaisusta (ks. tiedot blogikirjoituksen lopussa).

Tutkimustulokset osoittavat, että eMentorointikoulutuksessa autenttisen oppimisen elementit olivat jo koulutuksen alkuvaiheessa monipuolisesti läsnä ja nivoutuivat toisiinsa eri tavoin. eMentorointikoulutus on käytännönläheistä ja mallintaa tosielämän mentorointitilanteita ja -käytänteitä. Vahvimpina autenttisen oppimisen elementteinä koulutuksen alkuvaiheessa nousevat esiin autenttiset tehtävät ja monipuoliset näkökulmat. eMentoriopiskelijat työskentelevät koulutuksessa pareina tai tiimeinä ja tekevät oppimistehtäviä, joissa he käyttävät mentoroinnissa tarvittavia työtapoja ja digityökaluja. Esimerkiksi välitehtävää 2 (tiiminsisäisen e-mentorointiharjoittelu) ei ollut etukäteen tarkoin määritelty vaan se vaati opiskelijatiimiä määrittelemään sen loppuunsuorittamisen vaiheet: miten he tutustuvat teoriapohjaan, miten he toteuttavat e-mentorointiharjoittelun ja minkälaisen tuotoksen he tekevät raportista. Tiimiläisten omat autenttiset caset tai ongelmat muodostivat tehtävän sisällön. Havaittavissa on, että mentoriopiskelijat innostuivat autenttisten oppimistehtävien äärellä reflektoimaan ja jakamaan osaamistaan.

Tulosten pohjalta eMentorointikoulutus tarjoaa myös monipuolisia näkökulmia käsiteltäviin aiheisiin. Opiskelijapalautteessa pidettiin hyvänä sitä, että kolme ammattikorkeakoulua tekee tiivistä yhteistyötä koulutuksen toteuttamisessa. Oppiminen ammattialojen rajapinnoilla edistää asioihin tutustumista eri näkökulmista ja rikastuttaa oppimista. eMentoriopiskelija harjaannuttaa koulutuksessa taitojaan työskennellä muiden ammattiryhmien edustajien kanssa tuoden omat näkökulmansa yhteiseen monialaiseen keskusteluun. Monipuolisten näkökulmien kartuttamista tukee myös se, että yhdessä opetellaan käyttämään erilaisia digitaalisia työvalineitä mentoroinnissa. Tämä on tärkeää myös siksi, että mentoroinnin foorumit laajentuvat globaaleiksi.

Ohuimpana elementtinä eMentorointikoulutuksen alkuvaiheessa opiskelijapalautteen pohjalta näyttäytyi puolestaan yhteisöllinen tiedonrakentelu. Toisen koulutuspäivän ohjelmassa oli ryhmätehtäviä 2,5 tuntia 5,5 tunnista. Kuitenkin 16,7 % toisen koulutuspäivän palautteen antajista nosti esille, että teoriaa ja luentojen kuuntelemista oli liikaa ja keskustelulle oli liian vähän aikaa: Yhteiseen keskusteluun ja pohdintaan ei ole varattu aikaa, ei paikkakuntien välillä eikä ryhmien välillä paikkakuntakohtaisesti. (TD2/7). Toisaalta opiskelijoiden odotukset näyttävät olevan hyvin erilaisia, kuten seuraava kommentti osoittaa: Ollaan kuitenkin tultu nimenomaan niitä luentoja kuuntelemaan, niin oli vähän inhottava, että niistä piti karsia, että aikataulu pitäisi… (TD2/14). Opiskelijapalautteessa nousi esiin toive Flipped learning -tyylisestä, yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen yhdistävästä toteutuksesta, jossa opiskelijat tutustuvat seuraavan koulutuspäivän aiheeseen ennakkomateriaalin avulla ja pohtivat omaa näkökulmaansa tehtävänantoon, jota sitten koulutuspäivässä työstetään ryhmissä eteenpäin.

eMentorointikoulutuksen alkuvaiheen palautteen pohjalta koulutuksessa toivotaan enemmän yhteisöllistä työskentelyä ja syvällisempää tiedonrakentamista - myös kolmen ammattikorkeakoulun välillä. Tämä on kriittinen kehittämishaaste, sillä eri alojen yhteistyö ja oppimisen yhteisöllisyys voidaan nähdä koulutusmallin erityisinä mahdollisuuksina. eMentorointikoulutusta tulee kehittää opiskelijakeskeisemmäksi soveltaen esim. Flipped learning -mallia. Koulutuksessa kannattaa hyödyntää tehokkaammin kolmen ammattikorkeakoulun opiskelijoista koostuvan monialaisen opiskelijaryhmän osaaminen. Alueellisten tiimien ohella voidaan koulutusmallissa pilotin jälkeen käyttää virtuaalisia kolmenkeskisiä tiimejä.

Pohdintaa

Tulevaisuuden e-mentorointiosaamista edistävän koulutuksen rakentaminen vaatii ajattelu- ja toimintatapojen muutosta opettajakeskeisyydestä oppijakeskeisyyteen uudenlaisia toimintatapoja ja teknologian mahdollisuuksia monipuolisesti hyödyntäen. Koulutusmallin rakentamisessa olisi kyettävä ottamaan opiskelijoiden osittain eriävät toiveet huomioon. Haasteena on herkkyys kuulla tasapuolisesti opiskelijoiden toivomuksia koulutuksen osaamistavoitteiden suunnassa ja reagoida niihin.

Samalla koulutuksessa tulee varmistaa autenttisen oppimisen tasapainoinen suunnittelu. Liiallinen pyrkimys huomioida osallistujien mieltymyksiä pitää heidät mukavuusalueen sisäpuolella eikä rajoja ylittävää osaamisen kehittymistä pääse tapahtumaan (Teräs, 2016). Vastaavasti on tarpeellista, että jokainen opiskelija joutuisi eMentorointikoulutuksen aikana ylittämään rajojaan ja menemään oppimista edistävälle epämukavuusalueelleen, olipa kyse asiantuntijatiedon tai esimerkiksi elämyksellisen ryhmätoiminnan käytöstä. Keskeistä on, että mentorilla on monipuolinen valikoima teoreettisesti perusteltuja ja käytännössä toimivia mielekkäitä malleja ja menetelmiä, joita hän voi käyttää erilaisissa mentorointikonteksteissa ja -tilanteissa. 

Uudenlaisen yhteisöllisen oppimistilan työelämän rajapintaan synnyttävän eMentorointikoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen kolmen korkeakoulun yhteistyönä on kouluttajien yhteinen oppimisprosessi. Parhaimpien autenttisen oppimisen periaatteiden mukaisten ratkaisujen löytyminen vie aikaa ja ne löytyvät koulutukseen kytkeytyvän arviointitutkimuksen avulla.


Lähteet:


Herrington, J., Reeves, T. C., & Oliver, R. 2010. A Guide to authentic learning. New York and London: Routledge.


Ho, A. S. P., Watkins, D., & Kelly, M. 2001. The conceptual change approach to impro­ving teaching and learning: An evaluation of a Hong Kong staff development program­me. Higher Education 42, 143–169.


Leppisaari, I. 2014. Pedagogisella vertaiskehittämisellä avoimia, autenttisia ja yhteisöllisiä oppimisympäristöjä Virtuaaliammattikorkeakouluverkostossa. AMK-lehti. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences, 1/2014.

Teräs, H. 2016. Design Principles of an Authentic Online Professional Development Program for Multicultural Faculty. Acta Universitatis Tamperensis 2131. Tampere: Tampere University Press. 

Tutkimusjulkaisu:


Leppisaari, I. & Åkerlund, H. 2016. Designing eMentoring Training through Authentic Learning Principles at the Interface of Higher Education Studies and Working Life. In Proceedings of E-Learn: World Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education 2016 (pp. 1165-1174). Chesapeake, VA: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE).